Energia Blogi

19. lokakuuta 2018 10.25

Energiaihmeitä talkoilla

Tiesitkö, että maailmassa investoitiin reilut 200 miljardia euroa energiatehokkuuden parantamiseen vuonna 2016?

Suomessa sadat yritykset ja iso joukko kuntiaovat sitoutuneet tehokkaampaan energiankäyttöön. Kun talkoojoukko on riittävän suuri, voidaan saada aikaan ihmeitä.  Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat ylsivät vuosina 2008-2016 yhteensä lähes 16 terawattitunnin vuosittaiseen energiansäästöön järkeistämällä energiankäyttöään. Säästöpotti on valtava. Se ylittää koko Suomen asuinkerrostalojen vuotuisen lämpöenergiankäytön. Saavutetun energiansäästön ansiosta ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt vähenivät 4,7 miljoonaa tonnia vuodessa.

Säästöpotti vaati toteutuakseen yrityksiltä ja kunnilta yhteensä yli 21 000 toimenpidettä ja 1,3 miljardin euron investoinnit. Tehtiinkö ne paremman tekniikan, pienempien päästöjen vai paremman julkisuuskuvan vuoksi? Vaakakupissa painaa varmasti kaikki edellä mainitut, mutta painavin syy löytyy taloudellisesta kannattavuudesta ja kilpailukyvyn parantumisesta. Näiden investointien ansiosta suomalaisissa yrityksissä ohjautuu viivan alle yhteensä noin puoli miljardia euroa, joka vuosi.

Tehtyjen investointien määrä voisi olla suurempikin, jos kannattavuustarkastelut huomioisivat kaikki fiksummalla energiankäytöllä aikaansaadut hyödyt. Kansainvälisten tutkimusten mukaan energiatehokkuudella saavutettujen välittömien hyötyjen päälle voi laskea jopa kolmanneksen verran lisää muita oheishyötyjä. Motivan tekemän selvityksen mukaan yritysten energiatehokkuudesta nettoamien oheishyötyjen kirjo vaihtelee alasta ja toiminnasta riippuen tuotantotehokkuuden, työturvallisuuden, työolosuhteiden ja asiakaskokemuksen parantumisesta aina osakkeenarvon nousuun.

Energiatehokkuus on loputon työmaa – niin hyvässä, kuin pahassa. Vaikka töitä on paiskittu jo pidempään tolkullisen energiankäytön eteen, aina löytyy parannettavaa. Hyvä puoli on, että parannukset tarkoittavat riihikuivaa rahaa ja muita kaupan päälle saatavia hyötyjä. Tehtyjen energiakatselmusten mukaan pk-teollisuuden yrityksessä, jossa energiaa kuluu vuodessa 10 gigawattituntia, voi energiatehokkuuden avulla leikata vuotuisia energiakuluja keskimäärin jopa 130 000 euroa.

Motivan laatiman mallin mukaan Suomessa on tehty vuosien saatossa yli 10 000 energiakatselmusta. Energiatehokkuusammattilaisen tekemä energiakatselmus on puolueeton ja luotettava tapa löytää piilevä energiansäästöpotentiaali. Pk-yritykset ja kunnat saavat katselmuksen toteuttamiseen jopa 50 % energiatuen valtiolta. Katselmoija neuvoo myös tarvittavien toimien alkuun saattamisessa ja investointien rahoitusratkaisuissa ja palvelumallien hyödyntämisessä.

Ilmastonmuutoksen vyöryessä vääjäämättä kohti ja energiamurroksen ravistellessa yhteiskuntaa, jokaisen yrityksen on löydettävä uusia keinoja vastuullisempaan energiankäyttöön. Vaihtoehtoisia polkuja kohti kestävämpää energiatulevaisuutta on loputtomasti. Tärkeintä on löytää teille sopivin reitti ja ottaa se ensimmäinen ratkaiseva askel. Mitä aiemmin aloitatte, sitä vähemmän teillä on kirittävää. Jos kaipaat matkalle neuvoja ja eväitä, tule juttelemaan kanssamme Motivan messuosastolle E509.

Tomi Kiuru, johtava asiantuntija, Motiva

Kiuru_Tomi_Motiva_Oy

Tomi Kiuru työskentelee johtavana asiantuntijana valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivassa. Hänellä on lähes kahden vuosikymmenen kokemus teollisuuden energiatehokkuudesta. Tomi esiintyy 360-ohjelmalavalla messujen avauspäivänä tiistaina 23.10. klo 12.20.

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Tarjoamme julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla ne voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. www.motiva.fi

Energiamessuilla on runsaasti maksutonta asiantuntijaohjelmaa, yli 360 näytteilleasettajaa sekä alan uusimmat aiheet. Messuille on vapaa sisäänpääsy rekisteröityneille kävijöille. Rekisteröidy kävijäksi >>


15. lokakuuta 2018 20.45

Voiko organisaation innovaatiokyky olla vain erinomainen tai huono?

Blogi | Markku Tuovinen, VTT

Innovaatio on prosessi, jolla luodaan ja toimitetaan asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa markkinapaikalla (5DOI). Käytännössä innovaatioprosessi on niin moniulotteinen ja vaativa, että hyvin harvalla voi yksilönä olla erinomaista innovaatiokykyä. Innovaatioprosessi vaatii vahvan toimialaymmärryksen ja teknologiaosaamisen lisäksi paljon, paljon muutakin osaamista liittyen mm. toimialojen ennakointiin, lainsäädäntöön, kilpailija-analyysiin, erilaisten liiketoimintamallien arviointiin, suojaukseen (IPR), ICT-ratkaisujen kehittämiseen, palvelun muotoiluun ja tietysti myös myyntiin ja markkinointiin. Innovaatiokyky on tänä päivänä niin keskeinen kyky, että organi-saatioiden on koosta riippumatta panostettava ja osallistuttava erilaisiin T&K&I-ekosysteemeihin kohottaakseen omaa innovaatiokykyään. Idea, keksintö, patentti, uusi teknologia tai ohjelmisto ei ole innovaatio, vaikka niin usein ajatellaan. Innovaatiokyky ei enää voi olla vain yksilön ominaisuus vaan organisaation tai paremminkin koko ekosysteemin keskeisin menestystekijä.

Innovaatiokykyä voidaan hahmottaa yksinkertaisella kertolaskulla

Organisaatioilla tai ekosysteemeillä taitaa harvoin olla innovaatioprosessi kuvattuna - innovaatio on edelleen jotain mystistä ja määrittelemätöntä, jossa yksilöiden ”innovatiivisuus” määrittää myös organisaation ”innovatiivisuuden”. Organisaatio voisi kehittää innovaatioprosessinsa omista lähtö-kohdistaan - se voisi käynnistyä esim. asiakkaan polttavan tarpeen tunnistamisesta ja päättyä uuden tuotteen, ratkaisun tai palvelun viemiseen markkinapaikalle, jossa sen pitäisi saavuttaa suhteellisen nopeasti hyvä asema ja suunniteltu liikevaihto. Innovaatioprosessin voisi hyvin jakaa kolmeen vaiheeseen; 1. Asiakkaan polttavan tarpeen tunnistaminen (Identify), 2. Ainutlaatuista lisäarvoa tuottavan ratkaisukonseptin kehittäminen (Invent) ja 3. Ratkaisun iteratiivinen kehitystyö konseptin pohjalta ja markkinapaikalle vieminen (Implement). Kaikki osaprosessit vaativat hyvin erilaista osaamista ja myös tutkimuksella ja mahdollistavien teknologioiden kehityksellä on vahva roolinsa. Innovaatiokyvykkyyttä voisi hahmottaa kaavalla;

kaava

Innovaatiokyky muodostuu kaavan mukaan erityisesti kolmen erilaisen kyvykkyyden (Iide, Iinv, Iimp) tulon perusteella, jolloin yhdenkin kyvykkyyden puuttuminen vie organisaatiolta tai ekosysteemiltä sen innovaatiokyvyn. Noiden kolmen kyvykkyyden lisäksi keskeistä on myös innovaatiojohtamisen kyvykkyys (kIM). Se tarkoittaa yhdessä tekemisen johtamista - organisaation tai ekosysteemin kyvykkyyttä tehdä yhdessä töitä, yhteisten tavoitteiden aitoa ymmärtämistä ja osaamisen avointa jakamista ja yhdistämistä. Oikeat ihmiset pitää olla oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan - ja tekemässä oikeita asioita. Hyvällä innovaatiojohtamisella varmistetaan riittävät kyvykkyydet eri osa-prosesseissa (Iide, Iinv, Iimp) ts. liimataan organisaatiot, tiimit ja ihmiset yhteen. Myös innovaatio-alustoilla on keskeinen merkitys yhdessä tekemisen mahdollistajana mutta ilman hyvää innovaatio-johtamista niiden käytännön merkitys saattaa jäädä vähäiseksi ?.

Innovaatioprosessin laatumittarina voidaan käyttää vaikkapa prosessin nopeutta, uusien ratkaisujen tuomaa liikevaihtoa tai liikevaihdon kasvunopeutta suhteutettuna yrityksen lukuihin. Innovaatio-prosessi on luonteeltaan sellainen, että sitä pitää parantaa jatkuvasti niin sisällöllisesti kuin myös virtaviivaistamalla ja nopeuttamalla sitä. Innovaatioprosessi on energiatoimialalla toimivien yritysten tärkein prosessi tällä hetkellä - vai onko?

Kyvykkyys tunnistaa (”Identify”) asiakkaan polttavia tarpeita ennakoimalla muutoksia liike-toimintaympäristössä (Iide)

Energiatoimialalla uudet lait, asetukset ja määräykset synnyttävät aina erittäin kovan paineen innovaatioille. Ne synnyttävät uusia polttavia asiakastarpeita, jotka yritysten pitää pystyä täyttä-mään ainutlaatuista lisäarvoa tuottavilla ratkaisuilla - jos organisaatio tai ekosysteemi haluaa todella ottaa ison markkinaosuuden muutoksen synnyttämästä uudesta liiketoiminnasta. Asiakkaan polttavat tarpeet ovat tärkeitä tarpeita joita ei vielä ole - ne syntyvät muutoksesta tai tulevaisuuden tilasta. Usein vain polttava tarve synnyttää uuden liiketoimintamahdollisuuden, joka voi olla globaalissa mittakaavassa suuri ja skaalautuva.

Asiakkaan tarpeita pitää analysoida aktiivisesti erilaisten trendien ja ajureiden valossa ja tunnistaa miten ne vaikuttavat asiakkaan elämään tai liiketoimintaan - mikä asiakkaalle on todella, todella tärkeää tulevaisuuden toimintaympäristössä. Yksilön kyky ei usein ole ratkaiseva, vaan se miten organisaatiossa asiakkaan ongelmat ja polttavat tarpeet pystytään analysoimaan, priorisoimaan ja muodostamaan niistä yhteinen ymmärrys, jota lähdetään sitten ratkaisemaan ja ehkä toteutta-maankin yhdessä asiakkaan kanssa. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys tunnistaa (Identify) asiakkaan polttavia tarpeita~0, on myös innovaatiokyky ~0.

Kyvykkyys kehittää (Invent) asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia ratkaisu-konsepteja (Iinv)

Maailma on jo erilaisia ratkaisuja täynnä ja kilpailu aina kovaa. Jos organisaation tai ekosysteemin uusi ratkaisu ei tuota uutta ja kilpailijoihin verrattuna ainutlaatuista lisäarvoa, ei sillä ole markkina-paikalla riittäviä elinmahdollisuuksia eikä liiketoiminta voi lähteä liikkeelle saati sitten kasvu-uralle. Yleensä kilpailija-analyysit, radikaalin innovaation elementit (White Space, Disruption, Blue Ocean), erilaiset liiketoimintamallit, arvolupaukset jne. on käytävä useampaan kertaan läpi ennen kuin asiakkaalle uutta ja ainutlatuista lisäarvoa tuottava ratkaisukonsepti ihan aidosti löytyy. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys kehittää (Invent) asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia ratkaisukonsepteja ~0, on myös innovaatiokyky ~0.

Kyvykkyys kehittää, suojata, kokeilla, kaupallistaa, markkinoida ja myydä ratkaisuja (”Implement”) markkinapaikalla (Iimp)

Ainutlaatuista lisäarvoa tuottava ratkaisukonsepti on vasta alustava suunnitelma mutta ilman sitä ei kannata lähteä toteutusvaiheeseen - ei edes kokeilemaan,. Myös ratkaisun suojausmahdolli-suudet on syytä miettiä ja selvittää hyvissä ajoin. Jokainen kehitysprojekti tarvitsee toteutuakseen 1. projektin osaavan ja innokkaan vetäjän, joka haluaa aidosti tuottaa asiakkaalle ainutlaatuista lisäarvoa (”Champion”), 2. hyvän, osaavan ja monialaisen tiimin tai kokonaisen ekosysteemin ja 3. organisaation täydellisen tuen. Jos joku noista kolmesta puuttuu, projekti todennäköisesti epäonnistuu - rahaa kuluu mutta valmista ratkaisua ei synny tai ratkaisu ei lopulta täytäkään asiakkaan polttavia tarpeita. Vahvan projektipäällikkyyden nimeen vannotaan monessa organisaa-tiossa ja ekosysteemissä mutta käytännössä projektipäällikön vaikutusmahdollisuudet resurssien valintaan ja/tai käyttöön saattavat olla hyvinkin puutteelliset ja jos ongelmia syntyy, niin apua ei välttämättä ole saatavilla silloin kun sitä tarvitaan. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys kehittää, suojata, kaupallistaa, markkinoida ja myydä ratkaisuja (”Implement”) markkinapaikalla ~0 on myös innovaatiokyky ~0.

Innovaatiojohtaminen - Kyvykkyys tehdä töitä yhteisillä toimintamalleilla ja prosesseilla (kIM)

Yksin emme enää pärjää ja yhdessä tekeminen on organisaation tai ekosysteemin tulevaisuuden kannalta keskeisin menestystekijä. Meillä kaikilla on oma toimialakohtainen osaamisemme, koke-muksemme, kielemme, tapamme toimia ja ilmaista asiamme. Kaikesta huolimatta meidän pitäisi kyetä yhdistämään osaamisemme ainutlaatuista lisäarvoa tuottaviksi uusiksi tuotteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi. Energiatoimialan murroksessa on kysymys prosessien murroksesta (markkina-prosessit, liiketoimintaprosessit, asiakaspalveluprosessit). Jos organisaatiolla tai ekosysteemillä ei ole kykyä toteuttaa uusia ratkaisuja SGAM-mallin (Smart Grid Architecture Model) ja uudistuvien tai aivan uusien prosessien mukaan, emme pysty toteuttamaan energiamurrosta uutta kansainvälistä liiketoimintaa synnyttämällä tavalla vaan kopioimme ratkaisuja maailmalta ja seuraamme muiden, esim. Saksalaisten ja Tanskalaisten yritysten, vahvaa liiketoiminnallista menestystä. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys tehdä yhteistyötä yhteisillä toimintamalleilla ja prosesseilla ~0, on myös innovaatiokyky ~0.

Onko organisaatiosi innovaatiokyky erinomainen vai huono ?

Organisaation tai ekosysteemin innovaatiokyky on helppo arvioida antamalla kaikille muuttujille Iide, Iinv ja Iimp vaikkapa arvosanoja väliltä 0 - 10. Erityisen helpoksi laskelma muodostuu, jos mikä tahansa noista muuttujista ~0, niin silloin ei tarvitse miettiä mitään muuta tekijä - innovaatiokyky ei ole riittävä ja korjaustoimet olisi syytä aktivoida pikaisesti.

Jos organisaatio tai ekosysteemi haluaa erinomaisen innovaatiokyvyn, on sen tavoitteet hyvin yksiselitteiset ja selvät;

  1. Kyvykkyys tunnistaa (Identify) asiakkaan polttavia tarpeita (Iide) on oltava kiitettävällä tasolla.

JA

2. Kyvykkyys kehittää (Invent) asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia ratkaisu-konsepteja (Iinv) on oltava kiitettävällä tasolla.

JA

3. Kyvykkyys kehittää, suojata, kokeilla, kaupallistaa, markkinoida ja myydä ratkaisuja (”Implement”) markkinapaikalla (Iimp) on oltava kiitettävällä tasolla.

JA

4. Innovaatiojohtaminen = kyvykkyys tehdä yhteistyötä yhteisillä toimintamalleilla ja proses-seilla (kIM) on oltava kiitettävällä tasolla.

Innovaatiotoiminnassa on siis pistettävä organisaation tai ekosysteemin kaikki parhaat kyvykkyydet peliin ja oltava kaikessa hyvä - tai tyydyttävä huonoon innovaatiokykyyn. Yksilöiden innovaatiokyky on usein Suomalaisten organisaatioiden tai ekosysteemien pelastus - huippuyksilöt kompensoivat organisaation tai ekosysteemin innovaatiokyvyn puutteita - mutta vain jos heidän äänensä annetaan kuulua ja heidän sinnikkyyttään kehittää ja parantaa asioita arvostetaan. Huippuyksilötkään eivät pysty ihmeisiin ja henkilöt vaihtuvat organisaatioissa. Innovaatiokyky on syytä rakentaa sekä organisaation että ekosysteemin pysyväksi ominaisuudeksi. Se tapahtuu yhteisellä ja jatkuvasti kehittyvällä innovaatioprosessilla, jossa vastuut on selkeät ja jota johdetaan määrätietoisesti. Innovaatiojohtaminen on organisaation tärkeimpiä kyvykkyyksiä.

Voisiko energiatoimialan yhteinen innovaatioprosessi olla nykyistä tehokkaampi tapa kehittää uusia ratkaisuja ja uutta kasvavaa liiketoimintaa Suomessa - mallihan toimii erinomaisen hyvin Kalifornian Piilaaksossa (5DOI) ?. Ainutlaatuisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle valituilla markkinapaikoilla ei koskaan ole helppoa ja vielä vaikeampaa on löytää skaalautuva globaali liiketoimintapotentiaali ja toteuttaa hyvät suunnitelmat onnistuneesti käytännön tasolla. Kilpailijan liiketoimintakonseptin kopiointi (“copy with pride”) saattaa hyvinkin johtaa kansainvälisiin kasvutarinoihin mutta yleisesti ottaen meidän ei Suomessa kannata tehdä samoja asioita ja samalla tavalla kuin muut. Siihen meidän resurssit on aivan liian pienet kilpailijoihin verrattuna ?.

Markku TuovinenMarkku Tuovinen,
Lic.Sc. (Tech) 

 

Kirjoittaja on johtanut kädet savessa energiatoimialan teknologia-, ratkaisu- ja palvelukehitystä isoissa kansainvälisissä organisaatioissa (Valmet, Vattenfall, Empower, VTT) ja luonut Suomeen erittäin merkittävän määrän uutta liiketoimintaa kolmen vuosikymmenen aikana. Hän koordinoi Energia 2018 -tapahtumassa asiantuntijapaneelia Suomen innovaatiokyvykkyyden kehittämisestä torstaina 25.10. klo 13.30.

Katso lisää: PANEELI: Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa? >>

Energiamessuilla on runsaasti maksutonta asiantuntijaohjelmaa, yli 350 näytteilleasettajaa sekä alan uusimmat aiheet. Messuille on vapaa sisäänpääsy rekisteröityneille kävijöille. Rekisteröidy kävijäksi >>


10. lokakuuta 2018 15.00

Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia

Blogi | Raimo Lovio, Lähienergialiitto

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Suomen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päästöt vähenivät vasta 14 %, joten lähivuosina tarvitaan paljon tekemistä.

Siksi onkin erityisen harmillista, että liikenteen päästöjen vähentämiskeskustelusta on tullut suurta yleisöä hämmentävää eipäs-juupas-väittelyä ja spekulaatiota vaihtoehtoisten teknologioiden yleistymisnopeudesta. Todellisuudessa tullaan tarvitsemaan aivan kaikkia keinoja ja siksi kannattaisi keskittyä kunkin vaihtoehdon konkreettiseen kehittämiseen keskinäisen kiistelyn sijasta.

1. Pointti: Hallituksen tavoitteena on yli kaksinkertaistaa nestemäisten biopolttoaineiden osuus 13,5 %:sta 30 %:iin ja saada liikenteeseen vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa vuoteen 2030 mennessä

Nykykeskustelulle on ominaista, että nestemäisten biopolttoaineiden kannattajat pitävät sähköautojen noin nopeaa yleistymistä epätodennäköisenä ja kalliina, ja sähköautojen kannattajat biopolttoainetavoitetta investointina energiatehottomiin dinosauruksiin. Kilpailijan mollaamisen sijasta kannattaisi kuitenkin keskittyä omaan peliin.

Nestemäisten biopolttoaineiden käytön yli kaksinkertaistaminen on todellisuudessa kova tavoite varsinkin, kun vielä ei tiedetä EU:n uusiutuvan energian direktiivin lopullisia linjauksia hyväksyttävistä raaka-aineista ja niiden jakeluvelvoitteista. Investoinnit uusiin biojalostuslaitoksiin ovat joka tapauksessa kalliita ja ne tulevat tarvitsemaan julkisia tukia ja lisäksi biojakeet nostavat polttoaineen hintaa. Hyvänä puolena on se, että bionesteet käyvät myös vanhoihin tai muunneltuihin autoihin sekä raskaaseen liikenteeseen, jopa lentokoneisiin.

Sähkökäyttöisten autojen yleistymisen nopeutuminen lähivuosina näyttää todennäköiseltä kansainvälisen kehityksen valossa, mutta haasteita on tässäkin. Tarvitaan lisää edullisten autojen tarjontaa ja latausinfrastruktuurin rakentamista. Hyvänä puolena on se, että energiatehokkaat sähköautot vähentävät myös lähipäästöjä ja melua ja luovat pohjaa älykkäälle sähköjärjestelmälle laajemminkin.

Sähkökäyttöisistä autoista Suomessa valtaosa tulee lähivuosina olemaan ladattavia hybridejä. Ne syövät siis sekä jatkuvasti puhdistuvaa sähköä että tarvittaessa biopolttoaineistuvaa nestettä. Jommankumman sijasta molempia.

2. Pointti: Nykykeskustelua hallitsee väittely nestemäiset biopolttoaineet vastaan sähkö, ja kolmas realistinen ja hyvä vaihtoehto eli biokaasu jää kokonaan syrjään

Biokaasuautotkin kuitenkin yleistyvät ja hallituksen tavoitteena on niiden määrän lisääminen vähintään 50 000 autoon. Valtion omistama Gasum on nykyisin pohjoismaiden suurin biokaasun valmistaja ja kaasun jakeluverkosto on laajenemassa. Edullisia kaasuautoja löytyy sekä uusina malleina että muunnoksina ja kaasuautoilu on myös edullista. Biokaasun valmistus ja käyttö edustavat myös kiertotaloutta parhaimmillaan.

3. Pointti: Autojen sijasta kannattaisi keskittyä puhumaan enemmän liikkumisesta ja tarvittavasta liikennesuoritteesta

Suomen tavoitteet ovat epärealistisella pohjalla, jos henkilöautoliikenteen suoritteen kasvua ei saada pysymään nollassa. Onneksi 0-kasvutavoitteen saavuttamiseen on monia keinoja, joista vain pitäisi puhua enemmän. Kaupungistuvassa Suomessa kävelyn ja kevyen liikenteen lisääntyminen tulevat entistä helpommiksi, sähköpyörät yleistyvät ja joukkoliikennepalveluja voidaan parantaa. Autojen yhteiskäyttö ja liikenne palveluna –mallien yleistyminen kannustavat uusiin järkeviin ja taloudellisiin liikkumismuotoihin.

3 + 1. Pointti: Keskinäistä juupas-eipäs-väittelyä vähentäisi ja keskittymistä olennaiseen helpottaisi, jos liikenteen hiilidioksidipäästöjä verotettaisiin ankarammin ja näiden verovarojen avulla tuettaisiin kaikkia hyviä uusia ratkaisuja

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 (s. 79) toteaa tämän seuraavasti: ”Liikennesektorin vähähiilikehityksen varmistamiseksi varaudutaan liikenteen hiilidioksidipäästöihin kohdistuvan taloudellisen ohjauksen vahvistamiseen jo tällä hallituskaudella.” Vähän lisää selkokielisyyttä ja varautumisen sijasta päätöksiä, niin oltaisiin oikealla tiellä.

Uudet ratkaisut luovat samalla suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja oli sitten kysymys biopolttoaineiden valmistuksesta, sähköautojen latausjärjestelmistä tai liikenne palveluna –yrityksistä.

Raimo Lovio
Professori,
puheenjohtaja Lähienergialiitto

Kirjoitus on julkaistu alunperin 17.10.2017Lähienergialiiton sivuilla >>

highway-3726615_640

ENERGIA 2018 - THE ENERGY EVENT OF FINLAND. 
Energia 2018 -tapahtuma järjestetään 23.-25.10.2018 Tampereella, Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messualueella on 350 näytteilleasettajan lisäksi tulevaisuuden energia- ja kaupunki-infran teema-alue sekä runsas määrä laadukasta asiantuntijaohjelmaa. Eri aihealueiden ohjelmalavat kohdennetuin teemoin ja alan johtavien asiantuntijoiden puheenvuorot takaavat tehokkaan ja hyödyllisen messuvierailun.

Katso ohjelma » 
Lataa ilmainen pääsylippu »


4. lokakuuta 2018 9.10

Energiatehokkuus säästää rahaa ja ympäristöä: Suuri potentiaali rakennetussa ympäristössä ja teollisuuden prosesseissa

Blogi | Tomi Mäkipelto, LeaseGreen Oy

Energiatalous on suuressa murroksessa, jossa kiinteistöillä ja koko rakennetulla ympäristöllä on ratkaisevan tärkeä rooli. Rakennuksissa käytetään 40 prosenttia kaikesta tuotetusta energiasta ja ne tuottavat 30 prosenttia päästöistä, joten ne vaikuttavat keskeisesti myös ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Rakennusten energiatehokkuuteen ja teollisten prosessien energiatalouteen liittyvät investoinnit ovat tyypillisesti hyvin kannattavia, eli se mikä parantaa ympäristöä, parantaa myös kiinteistön omistajan taloutta.

Energiatehokkuuden koko potentiaali voidaan saada käyttöön energian käyttäjien ja tuottajien hyvällä yhteistyöllä. Osa muutoksesta toteutuu, kun energian käyttäjät ryhtyvät itse energian tuottajiksi esimerkiksi lämpöpumppujen ja aurinkosähkön avulla. Olennaista on löytää keinot, joiden avulla energian käyttäjä saa jokaisesta hankkimastaan megawattitunnista maksimaalisen hyödyn. Kaikkein parhaita megawattitunteja ovat ne, joita ei tarvitse käyttää eli negawatit.

Energian jalostusarvo ylös älyratkaisuilla

Tuotetun energian jalostusarvo nousee, kun jokaisesta tuotetusta energiayksiköstä otetaan mahdollisimman paljon hyötyä. Kyse on ajattelutavan muutoksesta, jossa negawatit nousevat energian käytön vaihtoehdoksi, eräänlaiseksi näkymättömäksi polttoaineeksi. Kun puhumme energiatehokkuuden potentiaalista, emme siis puhu enää pelkästään säästämisestä vaan yhdestä realistisesta tavasta hyödyntää energiaa kiinteistön tontilla tai prosessiteollisuuden tehtaassa.

Energia 2018 -tapahtuma tarjoaa mainion tilaisuuden tutustua ratkaisuihin, joilla kiinteistöjen energiatehokkuutta voi parantaa. Yksi keskeisistä keinoista energiankäytön jalostusarvon nostamiseen on energiajärjestelmien älykäs ohjaus. Nykytekniikan ja ikääntyneiden, yhä monissa paikoissa käytössä olevien järjestelmien ero on yhtä suuri kuin tämän päivän iPhonen ja 1980-luvun lankapuhelimen välillä.

Esimerkiksi älykkäät ilmanvaihtoratkaisut ja lämpöpumput tulevat jo voimalla myös suuriin kiinteistöihin. Alan innovaatioiin linkittyy mielenkiintoisia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuutta, asumisen mukavuutta ja työympäristöjen viihtyvyyttä.

Lämpöpumppujen hyötysuhde paranee entisestään, kun samoilla järjestelmillä ryhdytään kesäisin tuottamaan viilennystä. Kokonaisuuden kannattavuutta lisää lämpöpumppujen liittäminen osaksi ilmanvaihtoa. Älykkään ohjauksen avulla lämpöpumppujen tuottamaa energiaa voidaan varastoida kiinteistön maaperään tai rakenteisiin eli rakennusta käytetään tarpeesta riippuen joko lämpö- tai viilennysakkuna.

Lämmön talteenotto on todella kannattava mahdollisuus jo nyt, ja taloudellisesti kannattava energian varastointi yksi lähitulevaisuuden suurimmista teknisistä haasteista. Myös aurinkosähkö yleistyy lähivuosina hyvin voimakkaasti. Lähitulevaisuudessa lähes kaikkiin uusiin kiinteistöihin tulee aurinkosähkö.

Näin saat messupäivistäsi eniten irti

Energia 2018 on alan huipputapahtuma, jonka ohjelma- ja näyttelytarjonta on todella runsasta. Tapahtumasta saa eniten irti tutustumalla tarjontaan etukäteen ja valitsemalla itselleen kiinnostavimmat kontaktit. Itse valmistelisin jokaiseen tapaamiseen kolme avainkysymystä.

Uusiin ratkaisuihin kannattaa suhtautua kriittisen avoimella mielellä, sillä paikan päällä saa aina lisätietoa ja näkökulmia. Oman ennakkosuunnitelman ympärille voi kuitenkin koostaa hyödyllisen messupäivän.

Energia 2018 tarjoaa paljon näköaloja lähitulevaisuuden energiaratkaisuihin. Itse olen kiinnostunut erityisesti niistä teknologioista, jotka perustuvat älykkyyden hyödyntämiseen. Odotan innostavia keskusteluja ja oivalluksia, joita voin hyödyntää asiakkaidemme hyväksi. Tavataan Tampereella!

tomi makipeltoTomi Mäkipelto
toimitusjohtaja
LeaseGreen Oy
tomi.makipelto@leasegreen.fi

DI, kauppatieteiden tohtori Tomi Mäkipelto vastaa LeaseGreenin strategiasta, asiakassuhteista, toiminnan laadusta ja kehityksestä. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Caverionin kehitysjohtajana, YIT:n energia- ja liiketoiminnasta vastaavana johtajana sekä EPV Energiassa kehitysjohtajana.

LeaseGreen on suurten kiinteistöjen modernisointeihin ja energiaratkaisuihin erikoistunut suomalainen palveluyritys, joka parantaa asiakkaidensa toiminnan kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Yhtiön palveluksessa on noin 70 kiinteistötekniikan asiantuntijaa Suomessa ja Ruotsissa. Liikevaihto vuonna 2017 oli 21 miljoonaa euroa. 

ENERGIA 2018 - THE ENERGY EVENT OF FINLAND.
Energia 2018 -tapahtuma järjestetään 23.-25.10.2018 Tampereella, Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messualueella on 350 näytteilleasettajan lisäksi tulevaisuuden energia- ja kaupunki-infran teema-alue sekä runsas määrä laadukasta asiantuntijaohjelmaa. Eri aihealueiden ohjelmalavat kohdennetuin teemoin ja alan johtavien asiantuntijoiden puheenvuorot takaavat tehokkaan ja hyödyllisen messuvierailun.

Katso ohjelma »
Lataa ilmainen pääsylippu »

 


25. syyskuuta 2018 14.25

Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?

Blogi | Joni Räsänen, KPA Unicon

Nykyään puhutaan paljon koneiden automaatiosta tekoälyn avulla. Monet perinteisellä teollisuuden alalla työskentelevät pohtivatkin, että mitä tämä tarkoittaa minun arkeeni. Viekö väsymätön robotti tai kone työpaikkani? Energiatoimiala ei ole tässä poikkeus. Käännetään asia toisinpäin, mitä robotti voisi tehdä minun puolesta?

Vuorovaikutus - Interact, koneiden kanssa on tähän asti ollut hyvin yksisuuntaista. Laitteita on ohjattu näytöiltä ja näin varmistettu, että se toimii oikein. Koneiden kanssa vuorovaikutus on kuitenkin muuttumassa kaksisuuntaiseksi. Tekoälyn avulla laitteet ja koneet voivat ehdottaa toimenpiteitä ja tehdä jopa itsenäisiä päätöksiä. Valjastamalla robotin omaksi työkaverikseen ja antamalla sille tehtäväksi toistoa vaativat työtehtävät voi vapauttaa aikaa innovointiin.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

Esimerkkinä ja edelläkävijänä on perinteinen valvomotyö. Siinä missä perinteinen valvomo on varustettu kymmenillä piippaavilla ja välkkyvillä näytöillä, missä operaattorin työ koostuu pääsääntöisesti hälytyksiin reagoimisesta. Uuden sukupolven valvomo on aina mukana taskussa tai repussa, tekoäly hoitaa taustalla jatkuvat tehtävät. Operaattori keskittyy parantamaan laitoksien ja tehtaiden tuottavuutta ja puuttuu yksittäiseen hälytyksiin vain tarvittaessa.

KPA Unicon

Kohti parempia päätöksiä

Puhtaan energian tuotanto muuttuu jatkuvasti, kysyntään on vastattava nopeammin ja joustavammin täysin uusilla tavoilla. Sähköinen liikenne ja älykaupungit muuttavat sähkönkulutuksen malleja, muuttuva sää ja teollisuuden nopeasti liikkuvat varastot säätävät entistä nopeammin lämmitys- ja prosessienergian tuotantotarvetta.

Ympäröivää tietoa meillä on todella paljon ja nyt sitä on viimeistään osattava hyödyntää. Jatkuva vuorovaikutus koneiden ja tiedon kanssa auttaa meitä ymmärtämään jokapäiväisen muuttuvan tilanteen ja ohjaa meitä tekemään parempia päätöksiä puhtaan, vihreän energian puolesta.

Vuorovaikutuksen tärkeys

Vaikka vuorovaikutus koneiden ja ihmisten välillä muuttuu radikaalisti, ei silti pidä unohtaa perinteistä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Nythän meillä on tähän myös enemmän aikaa. Tekoälyn etsiessä laitoksen seuraavaa huollettavaa laitetta, voivat työntekijät keskittyä suunnittelemaan seuraavia parantavia toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä ei aina pystytä löytämään tai toteuttamaan yksin, mutta siihen meitä auttaa avoin vuorovaikutus laajan kumppaniverkoston kanssa.

Me KPA Uniconilla uskomme avoimeen yhteistyöhön, tiedon ja osaamisen jakamiseen. On vuorovaikutus sitten ihmisten välillä tai koneiden kanssa, haluamme olla tekemässä siitä parempaa. Haluamme mahdollistaa läpinäkyvän kumppanuuden muodostamalla avoimen yhteistyöalustan tälle muutoksen alla olevalle toimialalle.

Joni Räsänen KPA Unicon

Joni Räsänen
tuotepäällikkö
KPA Unicon

Kirjoittaja työskentelee KPA Uniconilla Digitaalisten palveluiden tuotepäällikkönä ja haluaa uudistaa perinteisiä teollisuudenaloja luomalla uusia käytäntöjä ja digitaalisia työkaluja puhtaamman energian puolesta. Ota yhteyttä: joni.rasanen@kpaunicon.com

Tervetuloa Energiamessuilla osastolle E604.
Me KPA Uniconilla uskomme puhtaaseen energiatuotantoon. Siksi teemme osamme sen puolesta. Luomme ja toteutamme puhtaan energian ratkaisuja. Uudistamme olemassa olevia energiatuotantojärjestelmiä puhtaammalla teknologialla. Vuorovaikutamme tarjoamalla energiatuottajien työtä uudistavia digitaalisia työkaluja. Johdamme keskustelua puhtaan energian puolesta ja teemme aloitteita, jotka tuottavat arvoa kumppaneillemme.

Energy for good.

ENERGIA 2018 - THE ENERGY EVENT OF FINLAND.
Energia 2018 on Suomen Suurin energia-alan ammattilaistapahtuma. Energiamessuilla mukana olevat yritykset sekä monipuolinen ohjelma tarjoavat ajankohtaisimman tietopaketin kaikille energia-alan ammattilaisille. Tapahtuma kokoaa 23.-25.10.2018 Tampereelle alan uusimmat teknologiat, laitteet ja ratkaisut, kovimmat asiantuntijat ja tekijät. Messualueella on 350 näytteilleasettajan lisäksi tarjolla runsas määrä laadukasta asiantuntijaohjelmaa. Eri aihealueiden ohjelmalavat kohdennetuin teemoin ja alan johtavien asiantuntijoiden puheenvuorot takaavat tehokkaan ja hyödyllisen messuvierailun.

Katso ohjelma »
Lataa ilmainen pääsylippu »


ENERGIA 2018 BLOGISSA

Energiaihmeitä talkoilla
Tomi Kiuru, johtava asiantuntija, Motiva / 19.10.2018

Voiko organisaation innovaatiokyky olla vain erinomainen tai huono? 
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), VTT / 15.10.2018

Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia
Raimo Lovio, professori, puheenjohtaja Lähienergialiitto / 10.10.2018

Energiatehokkuus säästää rahaa ja ympäristöä: Suuri potentiaali rakennetussa ympäristössä ja teollisuuden prosesseissa
Tomi Mäkipelto, toimitusjohtaja, Leasegreen Oy / 4.10.2018

Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Joni Räsänen, tuotepäällikkö, KPA Unicon / 25.9.2018

Jännempää kuin koskaan ennen
Heidi Paalatie, järjestöpäällikkö, Suomen Tuulivoimayhdistys / 12.9.2018

”Miksi ostaisin energiaa palveluna, kun pärjäämme hyvin nykyisellä mallilla?”
Leo Toivonen, myyntipäällikkö, Adven Oy / 5.9.2018

Aidot kohtaamiset lisäävät ymmärrystä energiasektorin tulevaisuudesta
Helena Kivi-Koskinen, toiminnanjohtaja, World Energy Council Finland / 23.8.2018 

Ilmastotyö kuntien vakiintunutta toimintaa
Kalevi Luoma, energiainsinööri, Suomen Kuntaliitto / 18.7.2018

Energian uusi arvo
Kari Mäki, tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018
Sanna Öörni, Co-Creation Manager, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018

Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa?
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 31.5.2018

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä
Jari Kostama, johtaja, energian tuotanto, Energiateollisuus ry / 15.4.2018

VANHEMMAT ENERGIABLOGIT:

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland