Energia Blogi

18. kesäkuuta 2018 7.10

Energian uusi arvo

Arvovalintoja energian kautta

Ajattelepa, jos energia olisikin välillä ihan ilmaista tai sinulle jopa maksettaisiin sen kuluttamisesta tiettynä ajan hetkenä?

Auringolla ja tuulella tuotetun energian lisääntyessä energiajärjestelmässämme energian arvo muuttuu. Uudet kaupankäyntimallit ja energiankäyttötavat tulevat osaksi jokaisen päivittäistä elämää. Meillä ihan tavallisilla ihmisillä ja yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää aurinkopaneeleita, energiavarastoja, sähköautojen akkuja sekä sähkölaitteita energian kuluttamiseen, tuottamiseen, myymiseen ja säilömiseen.

Meille on opetettu, että energiaa pitää säästää. Näin on hyvä olla jatkossakin, sillä ilmaston kannalta paras energia on se energia, mitä ei kuluteta. Energian käytön olemus on kuitenkin muuttumassa vähähiilisen ja vaihtelevan energian myötä.

Energia on useimmiten asiakkaalle sivutuote. Sen avulla saa muita hyödykkeitä ja palveluita kuten lämpimän kodin, mahdollisuuden liikkua paikasta toiseen tai viihdyttää itseään muilla palveluilla. Entäpä jos energia sivutuotteena sulautuukin osaksi sitä palvelukokemusta tai elämystä, joka tuottaa meille eniten arvoa? Mitä silloin tapahtuu itse energialle? Me uskomme, että energian arvo on muuttumassa ja asiakas voi tehdä arvovalintoja energian kautta. Entäpä jos joku päivä urheiluseurasi tai työpaikkasi virkistysporukka toimiikin energiayhteisönä, joka jakaa keskenään energiaresursseja kuten auringolla tuotettua sähköä ja kysynnänjoustoa, säästäen sekä rahaa että päästöjä ja ansaiten samalla varoja itselleen.

Kahvi

Digitalisaatio mahdollistaa paremman palvelun

Energiamurroksesta ja energian disruptiosta puhutaan paljon. Disruptiota ei kuitenkaan tule tavoitella vain disruption vuoksi. Data on eittämättä polttoainetta parempaan energiapalveluun ja uusiin toimintamalleihin. Sen päälle rakentuu digitaalinen energiapalvelukerros, jossa uudet toimijat ja ideat muokkaavat energian uutta arvoa. Kaiken perustana on maailman parhaat sähkö- ja kaukolämpöverkot sekä toimivat Pohjoismaiset sähkömarkkinat. Niitä käydään ihmettelemässä muualta maailmasta. Me suomalaiset osaamme rakentaa toimivia järjestelmiä, prosesseja ja hyödyntää teknologiaa ihmisen parhaaksi. Olemme ehkä vähän heikompia kertomaan teoistamme ja kehumaan itseämme. Senkin voi oppia.

Energiatutkimus on muuttumassa entistä enemmän poikkitieteellisempään ja yhdessä tekemisen suuntaan. Siitä hyvänä osoituksena on meillä Pirkanmaalla liikkeelle lähtenyt energiatutkimuksen osaamiskeskus SENECC, jossa Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT yhdistävät voimansa tarjotakseen tukea ja osaamista älykkäiden energiaratkaisujen innovoimiseen ja edistämiseen sekä verkottaakseen alan paikallisia toimijoita uudella tavalla. 

Linnut

Rohkeutta ajatella toisin

Energian uusi arvo muodostuu, kun me ihmiset uskallamme tarkastella asioita eri perspektiivistä ja positiivisesti kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Eipä ne muuttolinnutkaan, jotka istahtavat levähtämään sähkölinjoille keväisin ja syksyisin tiedosta, mikä perimmäinen tarkoitus levähdyspaikalla on. Samaan tapaan ei meidänkään energiaa käyttävien ihmisten tarvitse aina tietää ja tiedostaa kaikkea hyvän palvelukokemuksen taustalla olevasta teknologiasta ja järjestelmästä. Uusi arvo ja toimintamallit muodostuvat myös toimintaympäristön muutosten myötä. Vaikka sähkölinja ei olisi enää maan päällä vaan alla, muuttolinnut löytävät uuden tavan levähtää, vaikkapa läheisen metsän puissa. Me kuluttajatkin toivomme muutoksia varsinkin, jos koemme saavamme parempia kokemuksia sekä tukea siihen, että voimme toimia omalta arvopohjaltamme.

Kirjoittajat:

KarimakiKari Mäki
Tutkimuspäällikkö 
VTT Oy

 

 

Öörni Sanna Öörni
Co-Creation Manager 
VTT Oy


31. toukokuuta 2018 7.00

Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa?

Innovaatio käsitteenä on jo ränsistynyt ja kulunut ja sillä on useita eri määritelmiä. Jokainen meistä käsittänee sanan omalla tavallaan riippuen koulutus- ja kokemustaustastaan. Kaikki kuitenkin tiedostamme innovaatiot yritysten kasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin keskeisimmäksi käyttövoimaksi. Muuttuvassa maailmassa pärjäävät parhaiten ne, jotka rakentavat aktiivisesti ja nopeasti tulevaisuutta innovaatioilla – eivätkä reagoi vasta kun muutos on jo tapahtunut.

Innovaatio käsitetään yleisesti uutena tai olennaisesti parannettuna, taloudellisesti hyödyllisenä tuotteena, palveluna tai keksintönä (Wikipedia). Tämä paljon käytetty määritelmä on kuitenkin varsin suppea - se ei juurikaan auta meitä eteenpäin uusien Nokioiden (=uusien skaalautuvien liiketoimintojen) synnyttämisessä eikä myöskään auta innovaatiojohtamisen kehittämisessä. Innovaatiojohtaminen taitaakin usein puuttua meidän osaamisportfoliosta - onko innovaatio-toiminta Suomessa yksilökeskeistä ja osin myös sattuman sanelemaa puuhaa?

Innovaatio

Menestystarinoiden synnyttäminen on kovaa työtä

Miten innovaatiojohtaminen onnistuu, jos innovaatiosta ei ole yhteistä määritelmää? Suomi kuuluu selvitysten mukaan maailman innovatiivisimpiin kansakuntiin. Siitä on syytä olla sopivan nöyrästi ylpeitä, mutta hehkutukseen meillä ei ole varaa. Koska haluamme kaikki jättää tuleville sukupolville kestävän, kilpailukykyisen ja velattoman Suomen, erinomainen innovaatiokyvykkyys on meille elinehto. Meitä ympäröi Suomessa jo suuri yltäkylläisyys ja suurin riski taitaa olla, ettei meitä enää kiinnosta ongelmien ratkaisu kansainvälisessä ympäristössä ja sen vaatimassa aikataulussa. Uusien menestystarinoiden synnyttäminen on kovaa työtä, ja nopein korjaa potista aina leijonan osan.

Suomalaiset käyvät aktiivisesti Kaliforniassa ihailemassa maailman tehokkainta innovaatio-järjestelmää. Olemme ottaneet käyttöön paljon sen työkalujakin, kuten NABC-ajattelun, hissipuheen ja arvolupauksen. Innovaatiokyvykkyytemme onkin kasvanut hyvää vauhtia, mutta emme ehkä silti ole vielä sisäistäneet Kalifornian innovaatiojärjestelmän luojan Curtis Carlsonin filosofiaa innovaation prosessimaisesta luonteesta.

Carlsonin määritelmän mukaan innovaatio on prosessi: “Innovation is the process of creating and delivering new and unique customer value in the market place”. Prosessihan on poikkeuksetta hyvää johtamista vaativaa tiivistä yhdessä tekemistä. Jokaisen siihen osallistuvan tulee ymmärtää ja toteuttaa oma roolinsa tässä asiakkaalle ainutlaatuista lisäarvoa tuottavassa kokonaisuudessa. Prosessin johtamisessa keskeisin rooli on prosessin omistajalla, joka ymmärtää prosessin tarkoituksen ja vastaa sen mallintamisesta, laatukriteerien määrittämisestä sekä toteutuksen seurannasta ja kehittämisestä.

Carlson on kehittänyt innovaatioprosessille varsin standardoidun mallin. Keskeisin kilpailutekijä Kaliforniassa onkin sen soveltaminen jokaisessa yrityksessä ja kaikessa innovaatiotoiminnassa. Onko Suomalaisilla yrityksillä ylipäätään innovaatioprosessia vaikka elämme jo melkoisen pitkällä prosessien maailmassa ?. Väittäisin, että innovaatioprosessi on keskeisin prosessi jokaisen Suomalaisen yrityksen toiminnassa - niin suuri on nyt muutoksen tarve lähes jokaisella toimialalla.

Ratkaisu tulevaisuuden polttavaan tarpeeseen

Parhaimmillaan innovaatioprosessi käynnistyy polttavan tarpeen tunnistamisesta. Tämä tarkoittaa asiakkaan tarvetta, jota ei välttämättä vielä edes ole vaan joka syntyy muutoksesta tai tulevaisuuden tilasta. Se joka pystyy kehittämään asiakkaan polttavaan tarpeeseen ainutlaatuista lisäarvoa tuottava ratkaisun – innovaation – voi parhaimmillaan saada siitä massiivisen ja epäreilun kilpailuedun. Kaikki tiedämme tästä erinomaisia esimerkkejä.

Ainutlaatuista lisäarvoa tuottava ratkaisu ei ole tänä päivänä vain teknologiaa, vaan teknologiaa, tietotekniikkaa, palveluja ja liiketoimintamalleja uudella tavalla yhdistävä ratkaisu. Sen kehittäminen ja markkinoille vieminen on aina laajemman ekosysteemin tiivistä yhteistyötä, jossa jokainen tekee töitä saman tavoitteen eteen. Siinä jokaisen on ymmärrettävä mitä yhdessä ollaan tekemässä ja miten. Siksi menestyksellinen innovaatiojohtaminen edellyttää yhteisen käsityksen muodostamista innovaation käsitteistöistä. Se vaatii myös innovaatioprosessin kuvaamista ja hyvää  innovaatiojohtamista. Tukipilarina on oltava koko ajan kehittyvä ymmärrys asiakkaan polttavista tarpeista tulevaisuuden toimintaympäristössä.

Suomalaisen innovaatiokyvykkyyden kehittämiseksi meidän tulee rakentaa Kalifornian innovaatioprosessiakin tehokkaampi ja jatkuvasti kehittyvä yhteinen toimintatapa, jolla saadaan ideat uusiksi tuotteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi kilpailijamaita paljon nopeammin ja kilpailukykyisempinä. Innovaatioprosessilla pitää saada yritykset kiinnittymään myös entistä tiiviimmin tutkimuslaitosten immateriaalioikeuksiin ja osaamiseen sekä kehittämään yhdessä ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia uusia tuotteita, ratkaisuja ja palveluja. Myös tutkimuslaitosten pitää uudistaa toimintaansa ja keskittyä teknologiakehityksen lisäksi myös tunnistamaan asiakkaiden polttavia tarpeita jotka syntyvät muutoksesta tai tulevaisuuden tilasta - tarpeita, joita ei tänään vielä ole. Jos asiakkaan polttavaa tarvetta ei löydy, ei löydy liiketoimintaa myöskään tutkimuksen saralla.

Markku Tuovinen

 

Markku Tuovinen
Lic.Sc. (Tech) 
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kirjoittaja on johtanut kädet savessa energiatoimialan teknologia-, ratkaisu- ja palvelukehitystä isoissa kansainvälisissä organisaatioissa (Valmet, Vattenfall, Empower, VTT) ja luonut Suomeen erittäin merkittävän määrän uutta liiketoimintaa kolmen vuosikymmenen aikana. Hän koordinoi Energia 2018 -tapahtumassa asiantuntijapaneelia Suomen innovaatiokyvykkyyden kehittämisestä torstaina 25.10.


15. huhtikuuta 2018 9.20

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä

Tampereelle, Tampereelle!

Energia-alan suurtapahtuma Energia 2018 järjestetään Tampereella 22.-25.10. Tapahtuma rakentuu Expomark:n Energia-messujen ympärille, jota vuorollaan tukevat Bioenergia ry:n Bioenergiapäivä, World Energy Counsil Finland:n Energiapäivä sekä Kunnossapitoyhdistys Promaintin Energiakongressi.

Ensi kertaa myös Energiateollisuus ry (ET) osallistuu tapahtumaan pääkumppanina ja järjestää syysliittokokoksensa 23.10. Energia 2018 tarjoaa upean mahdollisuuden tutustua lähes 400 näytteilleasettajaan, alan trendeihin nyt ja tulevaisuudessa, uusiin ideoihin, ratkaisuihin ja palveluihin sekä, totta kai, verkottumiseen.

Suosittelen vahvasti osallistumista niin ET:n jäsenyritysten edustajille kuin myös kaikille energia-alan toimijoille ja alasta kiinnostuneille!

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon kilpailukyky koetuksella

ET:n teettämän selvityksen mukaan energiantuotannon verot ja hallinnolliset maksut suhteessa tuotettuun energiamäärään ovat kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan suomalaisen sähköntuotannon arvon on puolittunut. Ei kovin hyvä yhtälö!

Suhteellisesti eniten kohonneiden lämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverojen ohella näitä kustannuksia ovat mm. kiinteistöverot ja kantaverkkomaksut. Lisäksi EU-lainsäädännön edellyttämät päästövähennysinvestoinnit ovat kohdistuneet etenkin lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP).

CHP on energiatehokkuutensa ansiosta tunnetusti suomalaisen energiajärjestelmän keskiössä. Kaukolämmöstämme peräti noin 70 prosenttia tuotetaan CHP-laitoksissa. Lisäksi lämmön tuotannon yhteydessä sähköä tuotetaan eniten juuri silloin, kun sähkön tarve on suurin. CHP myös tasapainottaa sähkön tarpeen kausivaihteluita. Tämä on tärkeää, sillä kasvussa olevien tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto on epäsäännöllistä.

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon kilpailukyky on heikentynyt markkinasähkön alhaisen hintatason takia. Alhaisen hintatason takana on sähkömarkkinoilla vallitseva heikon talouskasvun vuosien aiheuttama ylikapasiteettitilanne, jota on vain pahennettu uusiutuvan sähkön tuotantotuilla. Kilpailukykyä on myös nakerrettu lämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverotuksen jatkuvalla kiristämisellä. Verojen korotuksilla on entisestään heikennetty CHP:n ja kaukolämmön kilpailukykyä sekä nostettu ihmisten asumiskustannuksia. Uusia sähkön tuotannon tukijärjestelmiä ei tulisi enää ottaa käyttöön. Olemassa oleviin tuottajille luvattuihin tukiin ei kuitenkaan tule puuttua investointipäätösten perusteiden takaamiseksi.

Ei enää lisäkustannuksia CHP:lle

CHP:n toimintaedellytyksistä ja tulevaisuudesta ollaan laajasti huolissaan. Myös huoli kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin pienenemisestä on vahvistunut. Nykyisessä markkinatilanteessa yhtään lisäkustannuksia ei saisi yhteistuotantoon enää kohdistaa.

Tästä huolimatta veroja suunnitellaan edelleen korotettavan. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan CHP:n polttoaineilta oltaisiin poistamassa hiilidioksidiveron alennus ja tehtäisiin täysimääräinen alennus energiasisältöveroon. Käytännössä muutoksella lisätään päällekkäisyyttä päästökaupan kanssa ja nostetaan alan kustannuksia noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Muutoksella tähdätään maakaasun aseman parantamiseen yhteistuotannossa. Muutos ei kuitenkaan riitä muuttamaan maakaasun ja kivihiilen keskinäistä ajojärjestystä. Ajojärjestys pysyy samana, mutta kustannukset kasvavat.

Myös turveveroa ollaan korottamassa 1,5 eurolla megawattitunnilta, jolloin turpeen vero olisi 3,4 euroa megawattitunnilta. Tällä valtio keräisi noin 13 miljoonaa euroa. Turveveron nosto tarkoittaisi lisäksi ns. kiikkulautamallin kautta metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen laskua noin 4,5 miljoonalla eurolla. Turveveron korotuksesta tulee ehdottomasti pidättäytyä. Korotus heikentäisi CHP:n ohella myös kaukolämmön kilpailuasemaa lämmitysmarkkinoilla.

Päästöoikeuksien hinnat nousussa

Verojen korottamisen sijaan tulisi ottaa huomioon, että valtion tulot päästöoikeuksien huutokaupasta ovat kasvavamassa merkittävästi. Päästöoikeuden hinta on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Vuoden 2017 huutokauppatulot olivat 95 miljoonaa euroa ja tämän hetken hintatasolla noin 200 miljoonaa euroa. Toisaalta päästöoikeuksin hinnan nousu pienentää metsähakkeen muuttuvaa sähköntuotantotukea, kuten tukijärjestelmän luonteeseen kuuluu.

Jari Kostama

Jari Kostama
johtaja, energian tuotanto
Energiateollisuus ry 

 

 

 

 

 

ENERGIA 2018 - THE ENERGY EVENT OF FINLAND.

Energia 2018 on alan suurin tapahtuma. Se kokoaa 23.-25.10.2018 Tampereelle alan uusimmat teknologiat, laitteet ja ratkaisut, kovimmat asiantuntijat ja tekijät. Tapahtumassa on tarjolla myös erityisen runsas määrä laadukasta asiantuntijaohjelmaa.  

Lisätietoja: energiamessut.fi


13. joulukuuta 2016 9.25

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta

Energia2016_blogit

Energia 2016 -tapahtuman jälkeen on tapahtunut paljon, erityisesti päätöksenteon rintamalla. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on nyt hallituksen hyväksymä ja eduskunnan käsittelyssä. Se linjaa toimia, joilla Suomi tavoittelee EU:ssa sovittuihin energia- ja ilmastotavoitteita vuonna 2030.

Vanhempi tutkija Paula Kivimaa käsitteli aihetta Smart Energy Transition -blogissa luovan tuhon ajatuksen näkökulmasta.

”Uusi energia- ja ilmastostrategia on selvästi ottanut askeleen kestävää kehitystä edistävän murroksen suuntaan, sillä se sisältää perinteistä järjestelmää horjuttavia linjauksia”, hän toteaa. Kivimaan blogikirjoituksen voit lukea tästä linkistä.

Euroopan komissio julkaisi 30.11.2016 laajan energia-asioiden talvipaketin, jossa linjataan kuinka kasvihuonepäästöjen vähennykset aiotaan toteuttaa. Esityksen käsittely jatkuu parlamentissa ja jäsenmaissa.

Energiateollisuus ry:n Energiaa -blogissa Energiamarkkinat -yksikön johtaja Pekka Salomaa kirjoitti marraskuun lopussa suomalaisesta lobbauksesta energiaan liittyvässä päätöksenteossa EU-tasolla:

“...kansallinen energia- ja ilmastostrategia on ilman muuta merkittävä Suomessa, mutta energiaa ja energiamarkkinoita koskeva lainsäädäntö tulee valtaosin EU-tasolta. Vaikka sähkömarkkinat pystytään niin haluttaessa turmelemaan kotimaisin tuki- ym. päätöksinkin, pääsuunta ja rajat kansalliselle päätöksenteolle tulevat Brysselin horisontista. Toki suomalaiset ovat myös siellä päätöksiä tekemässä – valmistelijoina komissiossa sekä neuvoston ja parlamentin päätöksenteossa... ...Olemme puhuneet kokemuksen rintaäänellä tulevaisuuden ratkaisuista, jotka voivat auttaa moneen eurooppalaiseen ongelmaan. Salomaan kirjoituksen voit lukea tästä linkistä.

Irti kivihiilestä, mutta miten?

Pian Energia 2016 -tapahtuman jälkeen Osmo Soininvaara otti blogissaan kantaa päästökauppaan ja sen ohella turpeen, kivihiilen ja hakkeen energiakäyttöön:

”Ympäristöväki on aivan onnesta ymmyrkäisenä, kun hallitus on ilmoittanut kieltävänsä kivihiilen polton lailla vuodesta 2030 alkaen. Olisi hauska osallistua tähän iloitsevien ihmisten joukkoon, mutta rehellisyys pakottaa sanomaan, että yksinään tämä toimenpide on hyödytön, jopa haitallinen... ...Olisi erittäin toivottavaa, että vuonna 2030 hiilivoimaloiden sulkeminen Suomessa on taloudellisesti järkevää, koska päästöoikeudet ovat riittävän kalliita. Jos hiilivoimalat suljettaisiin päästökaupan kautta eikä lainsäädännöllä, niitä suljettaisiin kaikkialla Euroopassa järjestyksessä huonoimmat ensin ja aloittaen lauhdevoimaloista. Päästöt todella vähenisivät”, Soininvaara kirjoittaa. Blogin voi lukea tästä linkistä.

Smart Energy Transition -tutkimushankkeen vuorovaikutusjohtaja, tutkija Karoliina Auvinen kirjoittaa blogissa Münchenin kaupungin tavoitteesta toimia tulevaisuudessa sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Auvinen tarkastelee tekstissään Ackermannbogenin kerrostaloalueen uusiutuvan energian hybridiratkaisua:

“Kaupungin visio ja suunnitelma on korvata kivihiili pääasiassa vuoriston lähellä sijaitsevan geotermisen kuumavesiesiintymän avulla. Lisäksi keinovalikoimassa on rakennuskannan energiatehokkuuden ja aurinkolämmön, lämpöpumppujen ynnä muiden uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen… ...Ackermannbogenin hybridivoimala toimii yksinkertaistetusti niin, että kesällä aurinkolämmöllä tankataan kausivarastoa, syksyllä käytetään lämpövarastoa, keskitalvella kausivarastoa ja kaukolämpöä yhdessä sekä keväällä kaukolämpöä”, Auvinen kirjoittaa. Tekstin voi lukea tästä linkistä.

Energiaa tuulesta, auringosta tai ydinreaktorista?

Keskustelu eri energiamuotojen roolista Suomen energiapaletissa kävi kiivaana jo ennen Energia- ja ilmastostrategian julkistamista, mm. Energia 2016 -tapahtumassa, ja se jatkuu edelleen. Uusiutuva energia ja päästöjen vähentäminen ovat selkeitä tavoitteita. Monia energian tuotantomuotoja tarvitaan.

Janne Korhonen peräänkuuluttaa ydinvoimamyönteisessä blogitekstissään tutkittua tietoa energiakeskustelun taustaksi. Hänen mukaansa erityisesti ydinvoiman vastustamisessa käytetään populistisia taktiikoita ja ne myös saavat huomiota muun muassa mediassa. Janne Korhosen 25.11. julkaistussa blogitekstissä todetaan, että energialähteisiin liittyvistä terveyteen kohdistuvista haitoista pelko ja nocebo-vaikutus ovat merkittäviä.

Ilmastotieto-sivustolla hän toi esiin neljän energia- ja ilmastotutkijan julkaiseman avoimen kirjeen, joka on osoitettu ympäristöaktivisteille.

Sääriippuvaistet tuuli- ja aurinkoenergia edistävät päästöttömyyden ja uusiutuvan energian tavoitteita. Kysyntäjousto on tarpeellinen ja kehittyvä keino hyödyntää energianlähteitä, joiden tuotanto ei ole tasaista. Lähienergian blogissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Samuli Honkapuro käsittelee kysyntäjouston mahdollisuuksia:

”Kysyntäjoustoa tulee edistää informaatiolla, sääntelyn kehittämisellä sekä järjestelmien ja prosessien yhtenäistämisellä. Kysyntäjouston merkitys Suomen sähköjärjestelmälle on suuri ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä”, Honkapuro kirjoittaa.

Energia 2016:n bloggaripaneelissakin esiintynyt Tuomas Vanhanen on ahkeroinut viimeaikoina tietokirjailijan roolissa pohtimassa keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen:

”Valot päälle -kirja on kirjoitettu ennakkoluulojen hälventämiseksi ja faktapohjaisen keskustelun tueksi. Kirja päivittää vanhan tiedon nykypäivän totuutta vastaavaksi ja toimii kansalaisen käsikirjana energia-asioihin”.

Valot päälle -kirjasta saa tietoa Tuomas Vanhasen blogista.

Kuva: Kate Zaidova / Unslpash

 


23. lokakuuta 2016 17.05

Luonto tuo meille vihreää energiaa

Kun puhutaan vihreästä toimistosta tai rakennuksesta, usealle meistä tulee mieleen asiat, jotka on tehty ympäristöystävällisesti. Energiantuotantoon valitaan virheät ympäristöystävälliset ratkaisut ja rakennukseen materiaalit, jotka ovat matalaenergisiä ja kuluttavat siten vähän energiaa tuotannossa ja käytössä. Harvempi ajattelee vihreyttä konkreettisen luonnon läheisyyden kannalta. Entä, jos toimisto tai rakennus olisi myös sisältä vihreä? Työntekijät viihtyvät paremmin työympäristöissä, joissa on mahdollisimman paljon luonnonomaisia asioita myös sisällä.

At the office - Naturvention

Energisyyttä viihtyisästä työtilasta

Yhdysvalloissa toimistorakentamisen trendinä on sijoittaa ihmiset lähelle ikkunoita. Tämä koskee erityisesti yrityksiä, jotka haluavat parhaat työntekijät ja panostavat työviihtyvyyteen. Tarkoituksena on tuoda kaikille työntekijöille mahdollisuus nähdä luonnollista valoa pitkin työpäivää. Tämän on todettu vaikuttavat jaksamiseen ja viihtyvyyteen paremmin kuin pelkästään teollisen valon näkemisen. Suomessa on menty kustannuustehokkuuden ja myös työtehokkuuden osalta entistä enemmän avokonttoreihin.

Jokaisella meistä on oma mielipide viihtyisästä työympäristöstä. Toivoisitko itse mieluummin mahdollisuuden nähdä ikkunasta ulos vai et? Kuinka tärkeää henkilöstöllenne olisi nähdä luonnollista valoa?

Luonnonvalon lisäksi eri valon värit vaikuttavat mieleen ja työtehoon. Kirkkaat valot pitävät ihmiset aktiivisina, ja mm. kirkasvalolamppujen vaikutuksesta jaksamiseen on tehty useita tutkimuksia. Ilman riittävää kirkasta valoa pitkin työpäivää, väsymme merkittävästi. Kärsimme siitä samasta kohtalosta, joka meitä kaikkia Suomessa odottaa syksyn pimenevinä iltoina. 

Kirkasvalolampuilla on todettu olevan piristävä vaikutus pimeässä ympäristössä. Ne parantavat myös mielialaa pimeinä aikoina. Harvemmin Suomessa hyödynnetty valaistuksen tehokeino on valita erisävyiset valot eri paikkoihin. Työpisteen ympärillä kirkas ja ns. kylmävalo tuo keskittymistä ja tehoa. Taukopaikoilla olisi taasen suotavaa hyödyntää lämmintä valoa. Lämmin valo auttaa rentoutumaan ja palauttaa nopeammin aivotyöstä.

Kasvit tuovat luonnon sisälle

Luonnon ja vihreyden voi tuoda tilaan tuomalla sinne kasveja. Niiden hyötyjä voi pohtia jokainen omalta kantiltaan. Millaisia elementtejä omasta mielestäni viihtyisässä toimistossa on? Miltä tuntuu kun näet vihreyttä toimistossa ja lähellä työpistettäsi? Tutkimusten mukaan luonnon näkeminen rauhoittaa meitä. Se voi olla näkymä vihreään luontoon tai kasvien näkemistä sisätiloissa.

Kasveilla on myös muita funktioita. Kasvit puhdistavat ilmaa luonnonmukaisesti. Vaikka itse ilma olisi puhdasta, koneellisesti puhdistettuna se saattaa tuoda ihmisille oireita. Ilman kosteuspitoisuuden vaihtelu aiheuttaa meille, erityisesti Suomessa, kurkun ja silmien kuivumista, yskää ja muita flunssan oireita. Erityisesti kuiva ilma on meille monille epämiellyttävä ja väsyttävä työympäristö.

Happihyppely keskellä päivää saa aivoihin uutta virtaa, mutta onneksi nykyään on myös luonnollisia kasveja hyödyntäviä ratkaisuja ilmanlaadun parantamiseen sisätiloissa. Näiden avulla ei tarvitse pistää ilmastointia kovemmalle ja mahdollista esimerkiksi säästää energiakuluissa laskemalla ilmastoinnin tehoa yöksi. Aiemmin ongelmana oli tunkkaisen ilman tuntu aamulla. Tehokkaan ilmanpuhdistukseen kehitetyn kasviseinän avulla ilma on kasvien puhdistamaa ympäri vuorokauden.

 Aslak De Silva

Aslak de Silva
myynti- ja markkinointijohtaja
Narturvention

 

 

Naturventionin viherseiniä näet Energia 2016 -messujen Ohjelmalavalla.

 


ENERGIA 2018 BLOGISSA

Energian uusi arvo
Kari Mäki, tutkimuspäällikkö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018
Sanna Öörni, Co-Creation Manager, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018

Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa?
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 31.5.2018

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä
Jari Kostama, johtaja, energian tuotanto, Energiateollisuus ry / 15.4.2018

VANHEMMAT ENERGIABLOGIT:

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland