Energia 2016 Blogi

15. huhtikuuta 2018 9.20

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä

Tampereelle, Tampereelle!

Energia-alan suurtapahtuma Energia 2018 järjestetään Tampereella 22.-25.10. Tapahtuma rakentuu Expomark:n Energia-messujen ympärille, jota vuorollaan tukevat Bioenergia ry:n Bioenergiapäivä, World Energy Counsil Finland:n Energiapäivä sekä Kunnossapitoyhdistys Promaintin Energiakongressi.

Ensi kertaa myös Energiateollisuus ry (ET) osallistuu tapahtumaan pääkumppanina ja järjestää syysliittokokoksensa 23.10. Energia 2018 tarjoaa upean mahdollisuuden tutustua lähes 400 näytteilleasettajaan, alan trendeihin nyt ja tulevaisuudessa, uusiin ideoihin, ratkaisuihin ja palveluihin sekä, totta kai, verkottumiseen.

Suosittelen vahvasti osallistumista niin ET:n jäsenyritysten edustajille kuin myös kaikille energia-alan toimijoille ja alasta kiinnostuneille!

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon kilpailukyky koetuksella

ET:n teettämän selvityksen mukaan energiantuotannon verot ja hallinnolliset maksut suhteessa tuotettuun energiamäärään ovat kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan suomalaisen sähköntuotannon arvon on puolittunut. Ei kovin hyvä yhtälö!

Suhteellisesti eniten kohonneiden lämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverojen ohella näitä kustannuksia ovat mm. kiinteistöverot ja kantaverkkomaksut. Lisäksi EU-lainsäädännön edellyttämät päästövähennysinvestoinnit ovat kohdistuneet etenkin lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP).

CHP on energiatehokkuutensa ansiosta tunnetusti suomalaisen energiajärjestelmän keskiössä. Kaukolämmöstämme peräti noin 70 prosenttia tuotetaan CHP-laitoksissa. Lisäksi lämmön tuotannon yhteydessä sähköä tuotetaan eniten juuri silloin, kun sähkön tarve on suurin. CHP myös tasapainottaa sähkön tarpeen kausivaihteluita. Tämä on tärkeää, sillä kasvussa olevien tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto on epäsäännöllistä.

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon kilpailukyky on heikentynyt markkinasähkön alhaisen hintatason takia. Alhaisen hintatason takana on sähkömarkkinoilla vallitseva heikon talouskasvun vuosien aiheuttama ylikapasiteettitilanne, jota on vain pahennettu uusiutuvan sähkön tuotantotuilla. Kilpailukykyä on myös nakerrettu lämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverotuksen jatkuvalla kiristämisellä. Verojen korotuksilla on entisestään heikennetty CHP:n ja kaukolämmön kilpailukykyä sekä nostettu ihmisten asumiskustannuksia. Uusia sähkön tuotannon tukijärjestelmiä ei tulisi enää ottaa käyttöön. Olemassa oleviin tuottajille luvattuihin tukiin ei kuitenkaan tule puuttua investointipäätösten perusteiden takaamiseksi.

Ei enää lisäkustannuksia CHP:lle

CHP:n toimintaedellytyksistä ja tulevaisuudesta ollaan laajasti huolissaan. Myös huoli kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin pienenemisestä on vahvistunut. Nykyisessä markkinatilanteessa yhtään lisäkustannuksia ei saisi yhteistuotantoon enää kohdistaa.

Tästä huolimatta veroja suunnitellaan edelleen korotettavan. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan CHP:n polttoaineilta oltaisiin poistamassa hiilidioksidiveron alennus ja tehtäisiin täysimääräinen alennus energiasisältöveroon. Käytännössä muutoksella lisätään päällekkäisyyttä päästökaupan kanssa ja nostetaan alan kustannuksia noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Muutoksella tähdätään maakaasun aseman parantamiseen yhteistuotannossa. Muutos ei kuitenkaan riitä muuttamaan maakaasun ja kivihiilen keskinäistä ajojärjestystä. Ajojärjestys pysyy samana, mutta kustannukset kasvavat.

Myös turveveroa ollaan korottamassa 1,5 eurolla megawattitunnilta, jolloin turpeen vero olisi 3,4 euroa megawattitunnilta. Tällä valtio keräisi noin 13 miljoonaa euroa. Turveveron nosto tarkoittaisi lisäksi ns. kiikkulautamallin kautta metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen laskua noin 4,5 miljoonalla eurolla. Turveveron korotuksesta tulee ehdottomasti pidättäytyä. Korotus heikentäisi CHP:n ohella myös kaukolämmön kilpailuasemaa lämmitysmarkkinoilla.

Päästöoikeuksien hinnat nousussa

Verojen korottamisen sijaan tulisi ottaa huomioon, että valtion tulot päästöoikeuksien huutokaupasta ovat kasvavamassa merkittävästi. Päästöoikeuden hinta on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Vuoden 2017 huutokauppatulot olivat 95 miljoonaa euroa ja tämän hetken hintatasolla noin 200 miljoonaa euroa. Toisaalta päästöoikeuksin hinnan nousu pienentää metsähakkeen muuttuvaa sähköntuotantotukea, kuten tukijärjestelmän luonteeseen kuuluu.

Jari Kostama

Jari Kostama
johtaja, energian tuotanto
Energiateollisuus ry 

 

 

 

 

 

ENERGIA 2018 - THE ENERGY EVENT OF FINLAND.

Energia 2018 on alan suurin tapahtuma. Se kokoaa 23.-25.10.2018 Tampereelle alan uusimmat teknologiat, laitteet ja ratkaisut, kovimmat asiantuntijat ja tekijät. Tapahtumassa on tarjolla myös erityisen runsas määrä laadukasta asiantuntijaohjelmaa.  

Lisätietoja: energiamessut.fi


13. joulukuuta 2016 9.25

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta

Energia2016_blogit

Energia 2016 -tapahtuman jälkeen on tapahtunut paljon, erityisesti päätöksenteon rintamalla. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on nyt hallituksen hyväksymä ja eduskunnan käsittelyssä. Se linjaa toimia, joilla Suomi tavoittelee EU:ssa sovittuihin energia- ja ilmastotavoitteita vuonna 2030.

Vanhempi tutkija Paula Kivimaa käsitteli aihetta Smart Energy Transition -blogissa luovan tuhon ajatuksen näkökulmasta.

”Uusi energia- ja ilmastostrategia on selvästi ottanut askeleen kestävää kehitystä edistävän murroksen suuntaan, sillä se sisältää perinteistä järjestelmää horjuttavia linjauksia”, hän toteaa. Kivimaan blogikirjoituksen voit lukea tästä linkistä.

Euroopan komissio julkaisi 30.11.2016 laajan energia-asioiden talvipaketin, jossa linjataan kuinka kasvihuonepäästöjen vähennykset aiotaan toteuttaa. Esityksen käsittely jatkuu parlamentissa ja jäsenmaissa.

Energiateollisuus ry:n Energiaa -blogissa Energiamarkkinat -yksikön johtaja Pekka Salomaa kirjoitti marraskuun lopussa suomalaisesta lobbauksesta energiaan liittyvässä päätöksenteossa EU-tasolla:

“...kansallinen energia- ja ilmastostrategia on ilman muuta merkittävä Suomessa, mutta energiaa ja energiamarkkinoita koskeva lainsäädäntö tulee valtaosin EU-tasolta. Vaikka sähkömarkkinat pystytään niin haluttaessa turmelemaan kotimaisin tuki- ym. päätöksinkin, pääsuunta ja rajat kansalliselle päätöksenteolle tulevat Brysselin horisontista. Toki suomalaiset ovat myös siellä päätöksiä tekemässä – valmistelijoina komissiossa sekä neuvoston ja parlamentin päätöksenteossa... ...Olemme puhuneet kokemuksen rintaäänellä tulevaisuuden ratkaisuista, jotka voivat auttaa moneen eurooppalaiseen ongelmaan. Salomaan kirjoituksen voit lukea tästä linkistä.

Irti kivihiilestä, mutta miten?

Pian Energia 2016 -tapahtuman jälkeen Osmo Soininvaara otti blogissaan kantaa päästökauppaan ja sen ohella turpeen, kivihiilen ja hakkeen energiakäyttöön:

”Ympäristöväki on aivan onnesta ymmyrkäisenä, kun hallitus on ilmoittanut kieltävänsä kivihiilen polton lailla vuodesta 2030 alkaen. Olisi hauska osallistua tähän iloitsevien ihmisten joukkoon, mutta rehellisyys pakottaa sanomaan, että yksinään tämä toimenpide on hyödytön, jopa haitallinen... ...Olisi erittäin toivottavaa, että vuonna 2030 hiilivoimaloiden sulkeminen Suomessa on taloudellisesti järkevää, koska päästöoikeudet ovat riittävän kalliita. Jos hiilivoimalat suljettaisiin päästökaupan kautta eikä lainsäädännöllä, niitä suljettaisiin kaikkialla Euroopassa järjestyksessä huonoimmat ensin ja aloittaen lauhdevoimaloista. Päästöt todella vähenisivät”, Soininvaara kirjoittaa. Blogin voi lukea tästä linkistä.

Smart Energy Transition -tutkimushankkeen vuorovaikutusjohtaja, tutkija Karoliina Auvinen kirjoittaa blogissa Münchenin kaupungin tavoitteesta toimia tulevaisuudessa sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Auvinen tarkastelee tekstissään Ackermannbogenin kerrostaloalueen uusiutuvan energian hybridiratkaisua:

“Kaupungin visio ja suunnitelma on korvata kivihiili pääasiassa vuoriston lähellä sijaitsevan geotermisen kuumavesiesiintymän avulla. Lisäksi keinovalikoimassa on rakennuskannan energiatehokkuuden ja aurinkolämmön, lämpöpumppujen ynnä muiden uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen… ...Ackermannbogenin hybridivoimala toimii yksinkertaistetusti niin, että kesällä aurinkolämmöllä tankataan kausivarastoa, syksyllä käytetään lämpövarastoa, keskitalvella kausivarastoa ja kaukolämpöä yhdessä sekä keväällä kaukolämpöä”, Auvinen kirjoittaa. Tekstin voi lukea tästä linkistä.

Energiaa tuulesta, auringosta tai ydinreaktorista?

Keskustelu eri energiamuotojen roolista Suomen energiapaletissa kävi kiivaana jo ennen Energia- ja ilmastostrategian julkistamista, mm. Energia 2016 -tapahtumassa, ja se jatkuu edelleen. Uusiutuva energia ja päästöjen vähentäminen ovat selkeitä tavoitteita. Monia energian tuotantomuotoja tarvitaan.

Janne Korhonen peräänkuuluttaa ydinvoimamyönteisessä blogitekstissään tutkittua tietoa energiakeskustelun taustaksi. Hänen mukaansa erityisesti ydinvoiman vastustamisessa käytetään populistisia taktiikoita ja ne myös saavat huomiota muun muassa mediassa. Janne Korhosen 25.11. julkaistussa blogitekstissä todetaan, että energialähteisiin liittyvistä terveyteen kohdistuvista haitoista pelko ja nocebo-vaikutus ovat merkittäviä.

Ilmastotieto-sivustolla hän toi esiin neljän energia- ja ilmastotutkijan julkaiseman avoimen kirjeen, joka on osoitettu ympäristöaktivisteille.

Sääriippuvaistet tuuli- ja aurinkoenergia edistävät päästöttömyyden ja uusiutuvan energian tavoitteita. Kysyntäjousto on tarpeellinen ja kehittyvä keino hyödyntää energianlähteitä, joiden tuotanto ei ole tasaista. Lähienergian blogissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Samuli Honkapuro käsittelee kysyntäjouston mahdollisuuksia:

”Kysyntäjoustoa tulee edistää informaatiolla, sääntelyn kehittämisellä sekä järjestelmien ja prosessien yhtenäistämisellä. Kysyntäjouston merkitys Suomen sähköjärjestelmälle on suuri ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä”, Honkapuro kirjoittaa.

Energia 2016:n bloggaripaneelissakin esiintynyt Tuomas Vanhanen on ahkeroinut viimeaikoina tietokirjailijan roolissa pohtimassa keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen:

”Valot päälle -kirja on kirjoitettu ennakkoluulojen hälventämiseksi ja faktapohjaisen keskustelun tueksi. Kirja päivittää vanhan tiedon nykypäivän totuutta vastaavaksi ja toimii kansalaisen käsikirjana energia-asioihin”.

Valot päälle -kirjasta saa tietoa Tuomas Vanhasen blogista.

Kuva: Kate Zaidova / Unslpash

 


23. lokakuuta 2016 17.05

Luonto tuo meille vihreää energiaa

Kun puhutaan vihreästä toimistosta tai rakennuksesta, usealle meistä tulee mieleen asiat, jotka on tehty ympäristöystävällisesti. Energiantuotantoon valitaan virheät ympäristöystävälliset ratkaisut ja rakennukseen materiaalit, jotka ovat matalaenergisiä ja kuluttavat siten vähän energiaa tuotannossa ja käytössä. Harvempi ajattelee vihreyttä konkreettisen luonnon läheisyyden kannalta. Entä, jos toimisto tai rakennus olisi myös sisältä vihreä? Työntekijät viihtyvät paremmin työympäristöissä, joissa on mahdollisimman paljon luonnonomaisia asioita myös sisällä.

At the office - Naturvention

Energisyyttä viihtyisästä työtilasta

Yhdysvalloissa toimistorakentamisen trendinä on sijoittaa ihmiset lähelle ikkunoita. Tämä koskee erityisesti yrityksiä, jotka haluavat parhaat työntekijät ja panostavat työviihtyvyyteen. Tarkoituksena on tuoda kaikille työntekijöille mahdollisuus nähdä luonnollista valoa pitkin työpäivää. Tämän on todettu vaikuttavat jaksamiseen ja viihtyvyyteen paremmin kuin pelkästään teollisen valon näkemisen. Suomessa on menty kustannuustehokkuuden ja myös työtehokkuuden osalta entistä enemmän avokonttoreihin.

Jokaisella meistä on oma mielipide viihtyisästä työympäristöstä. Toivoisitko itse mieluummin mahdollisuuden nähdä ikkunasta ulos vai et? Kuinka tärkeää henkilöstöllenne olisi nähdä luonnollista valoa?

Luonnonvalon lisäksi eri valon värit vaikuttavat mieleen ja työtehoon. Kirkkaat valot pitävät ihmiset aktiivisina, ja mm. kirkasvalolamppujen vaikutuksesta jaksamiseen on tehty useita tutkimuksia. Ilman riittävää kirkasta valoa pitkin työpäivää, väsymme merkittävästi. Kärsimme siitä samasta kohtalosta, joka meitä kaikkia Suomessa odottaa syksyn pimenevinä iltoina. 

Kirkasvalolampuilla on todettu olevan piristävä vaikutus pimeässä ympäristössä. Ne parantavat myös mielialaa pimeinä aikoina. Harvemmin Suomessa hyödynnetty valaistuksen tehokeino on valita erisävyiset valot eri paikkoihin. Työpisteen ympärillä kirkas ja ns. kylmävalo tuo keskittymistä ja tehoa. Taukopaikoilla olisi taasen suotavaa hyödyntää lämmintä valoa. Lämmin valo auttaa rentoutumaan ja palauttaa nopeammin aivotyöstä.

Kasvit tuovat luonnon sisälle

Luonnon ja vihreyden voi tuoda tilaan tuomalla sinne kasveja. Niiden hyötyjä voi pohtia jokainen omalta kantiltaan. Millaisia elementtejä omasta mielestäni viihtyisässä toimistossa on? Miltä tuntuu kun näet vihreyttä toimistossa ja lähellä työpistettäsi? Tutkimusten mukaan luonnon näkeminen rauhoittaa meitä. Se voi olla näkymä vihreään luontoon tai kasvien näkemistä sisätiloissa.

Kasveilla on myös muita funktioita. Kasvit puhdistavat ilmaa luonnonmukaisesti. Vaikka itse ilma olisi puhdasta, koneellisesti puhdistettuna se saattaa tuoda ihmisille oireita. Ilman kosteuspitoisuuden vaihtelu aiheuttaa meille, erityisesti Suomessa, kurkun ja silmien kuivumista, yskää ja muita flunssan oireita. Erityisesti kuiva ilma on meille monille epämiellyttävä ja väsyttävä työympäristö.

Happihyppely keskellä päivää saa aivoihin uutta virtaa, mutta onneksi nykyään on myös luonnollisia kasveja hyödyntäviä ratkaisuja ilmanlaadun parantamiseen sisätiloissa. Näiden avulla ei tarvitse pistää ilmastointia kovemmalle ja mahdollista esimerkiksi säästää energiakuluissa laskemalla ilmastoinnin tehoa yöksi. Aiemmin ongelmana oli tunkkaisen ilman tuntu aamulla. Tehokkaan ilmanpuhdistukseen kehitetyn kasviseinän avulla ilma on kasvien puhdistamaa ympäri vuorokauden.

 Aslak De Silva

Aslak de Silva
myynti- ja markkinointijohtaja
Narturvention

 

 

Naturventionin viherseiniä näet Energia 2016 -messujen Ohjelmalavalla.

 


18. lokakuuta 2016 20.05

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan

Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalatyömaan valmistelutyöt ovat hyvässä vauhdissa. Hankkeessa on jo nyt – ennen ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan myöntämistä – meneillään tai alkamassa urakoita usean sadan miljoonan euron arvosta. Tällä hetkellä Hanhikiven niemellä toimii aktiivisesti noin 190 yritystä, joista muutama on ulkomailta. Koko työmaa-alueen päivittäinen henkilövahvuus vaihtelee 200–300 välissä.

Ydinvoimalaitoksen rakennusprojektin voi karkeasti jakaa kahteen osaan: ydinvoimalaitoksen rakentamiseen ja tavanomaiseen rakentamiseen. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa valmistelevat työt laitospaikalla ja laitoksen tukirakennusten rakentaminen. Valmistelevat työt pitävät sisällään Fennovoiman ja laitostoimittaja RAOS Projectin toimituslaajuuteen kuuluvia töitä, kuten työmaan tiestö, putkitukset, ruoppaus, vesirakentaminen ja peruskaivannon louhinta. Mittasuhteita kuvaa, että jo ennen ydinvoimalaitoksen rakennustöiden aloittamista Hanhikiven niemelle rakennetaan infrastruktuuria noin 400–500 miljoonalla eurolla.

Parhaillaan laitosalueella tehdään pohjustavia maansiirtotöitä sekä rakennetaan apu- ja tukirakennuksia. Laitostoimittaja RAOS Project Oy:n toimituslaajuuteen kuuluva reaktorirakennuksen alueen mittava maankaivuu- ja louhintaurakka valmistuu vuonna 2017. Tällä hetkellä työn alla ovat lisäksi mm. Fennovoiman pääporttirakennus, joka valmistuu kesällä 2017 ja viimeistelyvaiheessa oleva ensimmäinen kiinteä rakennus, koulutusrakennus. Näiden rakennusten urakoitsijana toimii oulaistelainen Rakennusliike Sorvoja Oy.

Energia 2016 blogi: Fennovoima työmaa                      

Rakennusliike Sorvoja Oy:n rakentama koulutuskeskus viimeistä silausta vaille valmis ottamaan vastaan työmaalle tulevia työntekijöitä.

Koulutusrakennuksen ja pääporttirakennuksen lisäksi Fennovoima rakennuttaa Hanhikiven niemelle lähivuosina myös muita tukirakennuksia: hallintorakennus, laitostoimisto, sääasema, paloasema sekä verstaat ja varastot. Pääporttirakennuksen jälkeen seuraavia rakennettavia kohteita ovat hallintorakennus ja laitostoimisto, joiden rakennustyöt käynnistyvät vuonna 2017. Laitosalueen peruspalvelut jatukitoiminnot ovat pääosin valmiina, kun varsinaisen ydinvoimalaitoksen rakentaminen alkaa vuonna 2018.

Rakentamisprojektin sujuvuus edellyttää hyvää suunnittelua, johon Fennovoima on satsannut Hanhikivi 1 -hankkeen alusta lähtien. Kaikki työvaiheet dokumentoidaan huolellisesti, ja siten ne ovat jäljitettävissä ja tarkistettavissa vielä vuosienkin päästä, jotta turvallisuus ja laatutaso voidaan taata kaikissa tilanteissa. Jokaisen vaiheen aikana Fennovoima tekee kattavia selvityksiä yhteistyössä laitostoimittaja RAOS Project Oy:n ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa on myös läpi hankkeen jatkuva, aktiivinen ja ennakoiva vuoropuhelu viranomaisten kanssa. Läpi koko hankkeen noudatettava korkea turvallisuuskulttuuri takaa turvallisen lopputuotteen.

Vaikka ydinvoimalan rakentaminen on teollista toimintaa, on se myös erittäin työvoimavaltaista, sillä käsityötä on paljon, ja rakentamisen vaiheet ovat pitkäkestoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hanke tulee tarjoamaan monelle leivän pöytään vuosien ajan. Enimmillään ydinvoimalaitosta tulee rakentamaan kiihkeimpänä aikana 4000 henkilöä — työmaa-alueen työntekijämäärä tulee kasvamaan nykyisestä siis vielä yli kymmenkertaisesti.

Valmistuessaan vuonna 2024 Hanhikivi 1 tuottaa noin 10 terawattituntia (1 TWh = 1 miljardi kWh) sähköä, joka vastaa noin 13 % koko Suomen vuotuisesta sähköntarpeesta. Tämän vuoden Syyskuun sähkötilasto enteilee piristymistä. Sähköä käytettiin viimeisen vuoden aikana 84 terawattituntia. Tämä on 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla jaksolla. Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — paikkasi kotimaisen tuotannon vajetta. Sähkömarkkinoiden kannalta tuontisähkön hinta taisi olla kotimaista sähköä edullisempi. Eniten sähköä tuotiin syyskuussa Ruotsista ja Venäjältä. Virosta ja Norjasta sähköä tuotiin hitusen.

Juha Miikkulainen Fennovoima 

Juha Miikkulainen
Fennovoiman kehityspäällikkö

Fennovoima kertoo Hanhikivi 1 -hankkeen kuulumisista kaikkina messupäivinä A-hallin Voima-lavalla.

 


14. lokakuuta 2016 7.35

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle

Media puhuu paljon energia-alan murroksesta. Minua häiritsee se, että energiamarkkinan murrospuheissa kuluttaja jää liian monesti takapenkille istumaan. Muistatteko - ei ole montaa vuotta siitä, kun energiayhtiöt kutsuivat asiakkaita käyttöpaikoiksi? Vieläkään ei nähdä tarpeeksi selkeästi kuluttajan roolia uudessa energiamarkkinassa. Se rooli kasvaa hyvin dramaattisesti.

Yhdistettävyys, jakaminen, mukavuus, turva ja kestävyys ovat uuden energia-asiakkaan arvoja. Sähköä myydään tänä päivänä hinta edellä, mutta sen merkitys tulee muuttumaan.

Digitalisointi ei ole mullistanut energia-alaa. Vielä. Mutta uusi teknologia tekee sen väistämättä. Ja samalla kodin eri laitteet muuttavat käsityksemme sähköstä. Kodin älykkäät laitteet varmistavat, että saat aina haluamasi mukavuustason, parhaalla mahdollisella hinnalla. Kotisi lämmitysjärjestelmä voi kutsua huoltomiehen paikalle ennen kuin olet itse edes ehtinyt huomata vikaa. Sinun kodistasi tulee aktiivinen osa energiajärjestelmää ja voit kuluttajana jakaa kotisi ”nukkuvia” energiaresursseja silloin, kun et itse tarvitse niitä. Kuluttajana siirryt takapenkiltä kuskin paikalle. Miltä se tuntuu?

Uusi aika vaatii myös meiltä energia-alan toimijoilta uutta ajattelutapaa. Maailma muuttuu nopeasti, enkä usko, että perinteiset toimijat pärjäävät yksin. Tulevaisuus perustuu yhteistyöhön. Uudet jakamiseen perustuvat liiketoimintamallit luovat uusia siltoja eri toimijoiden välillä.

Me pohdimme näitä asioita joka päivä. Ja nyt haluamme tarjota teille palan siitä, miltä tulevaisuuden energia-alan kuluttajamarkkina näyttää. 25.10. There Corporation ja Kaukora lanseeraavat yhteistyössä Vaasan Sähkön kanssa uuden ajan lämminvesivaraajan – Älyvaraajan.  Älyvaraaja on maailman ensimmäinen kysyntäohjattu lämminvesivaraaja.

Jokainen asennettu älyvaraaja on osa virtuaalista voimalaitosta ja auttaa tasapainottamaan sähkön kysyntää ilman, että se vaikuttaa käyttäjien mukavuuteen. Sen ennennäkemätön käyttökokemus auttaa arjen eri tilanteissa. Samalla otetaan iso askel kohti kestävämpää huomista.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan ja näkemään mitä me ajattelemme tulevaisuudesta ja miten rakennamme sitä.

Löydät lisätiedot tapahtumasta osoitteesta www.älyvaraaja.fi

Energiamessuilla ti 25.10. klo 9.15-10.30
Lanseeraustilaisuus: ÄLYVARAAJA – Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen

Andy Lundstrom There Corporation 

Andy Lundström
Chief Business Development Officer
There Corporation
Andy.lundstrom@therecorporation.com
+358 44 3200 362 

                       


ENERGIA 2018 BLOGISSA

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä
Jari Kostama, johtaja, energian tuotanto, Energiateollisuus ry / 15.4.2018

VANHEMMAT ENERGIABLOGIT:

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland