Energia Blogi
13.00
Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
Vuosi 2015 jäi suomalaisen tuulivoiman historiankirjoihin vuotena, jolloin kansallinen tuulivoimakapasiteettimme ylitti 1000 MW:n rajan. Viime vuonna Suomessa tuulivoimaan investoitiin neljänneksi eniten Euroopassa, maahamme rakennettiin 124 uutta tuulivoimalaa. Uutena teollisuudenalana tuulivoima on tuonut Suomeen työtä ja investointeja. Kehittyneellä tuulivoimateknologialla tuulesta saadaan uusiutuvaa ja päästötöntä kotimaista energiaa hyvällä hyötysuhteella.
Seuraavat nykyisen tukijärjestelmän mukaiset 1000 MW rakennetaan seuraavan kahden–kolmen vuoden kuluessa. Sen jälkeen suomalaisen tuulivoiman tuottamat megawatit saadaan varmuudella käyttöön, jos saamme poliittisilta päättäjiltä vahvistuksen alan tulevaisuudelle. Nyt päivityksen alla olevassa energia- ja ilmastostrategiassa linjatut tuulivoimatavoitteet ja uusi markkinaehtoisempi tukimekanismi tulevat määrittämään pitkälti, miltä tuulivoima-alan tulevaisuus Suomessa näyttää.
Riittävän kunnianhimoisella tavoitteenasettelulla varmistetaan tuulivoimarakentamisen jatko, nykyisten työpaikkojen säilyminen ja uusien syntyminen sekä energiaomavaraisuutta edistävien investointien jatkuminen. Suomessa on merkittävää tuulivoima-alan osaamista niin hankekehityksessä kuin komponenttiteollisuudessakin. Tätä osaamista kannattaa vaalia. Globaaleille markkinoille tähtäävä komponenttiteollisuus kaipaa toimivaa kotimarkkinaa tuekseen.
Tuulesta sähköä kolmen vuosikymmenen ajan
Suomalaisen tuulivoiman tarinaa on kirjoitettu lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Viimeksi kuluneet vuodet ovat vakuuttaneet, että tuulivoimalla tulee olemaan merkittävä rooli suomalaisessa uusiutuvan energian tuotannossa ja energiaomavaraisuuden kehittämisessä.
Teollinen tuulivoima alkoi kehittyä 1970-luvulla öljykriisin jälkimainingeissa, jolloin kiinnostus vaihtoehtoisia energiantuotantotapoja kohtaan alkoi herätä. Vuosituhannen loppupuolella tiedostettiin energiankulutuksen jatkuva kasvu, resurssien rajallisuus sekä ilmaston saastumisen riskit. Aikakauden ilmapiiri oli siis otollinen uusiutuvan energian kehittämiselle. Ennen lähinnä mekaanisessa työssä hyödynnettyä tuulivoimaa haluttiin käyttää nyt sähköenergian tuottamiseen. Kehittämistyö eteni vauhdilla. 1980-luvun lopulla tuulivoiman tuotantokustannukset olivat laskeneet uudenlaisen teknologian ansiosta.
Maamme ensimmäinen teollisen mittaluokan demonstraatiolaitos rakennettiin Kopparnäsiin 1980-luvulla ja ensimmäiset kaupalliset voimalat rakennettiin Korsnäsiin vuonna 1991. Vaikka tuulivoiman kehitys ja kapasiteetin kasvu oli 1990-luvulla kansainvälisesti voimakasta, alan kasvu ei lähtenyt Suomessa käyntiin toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kahden vuosikymmenen aikana meille rakentui noin 200 MW tuulivoimaa.
Tuki tuulivoimalle on pitkäjänteistä energiapolitiikkaa
Suomessa uusiutuvan energian kunnianhimoisemmat tavoitteet herättelivät päästöttömän energian lisäämiseen ja uusiutuvan energian tuotantoa alettiin tukea voimakkaammin tämän vuosikymmenen alussa. Leijonanosa Suomen ensimmäisestä 1000 MW tuulivoimakapasiteetista onkin rakennettu viimeisen neljän–viiden vuoden sisällä.
Tuulivoiman nykyinen tuotantotuki on tehnyt sen minkä pitikin; sen avulla käynnistettiin tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja rakentaminen, sekä saatiin yli 800 MW uutta päästöttömän energian kapasiteettia Suomeen.
Tuulivoiman tuotannon edistämiseen tarvitaan vielä toistaiseksi tukea. Riittävän kunnianhimoisilla tuulivoimatavoitteilla mahdollistetaan kuitenkin tuotantokustannusten lasku, niin että ala tulee pärjäämään aikanaan ilman ulkopuolista tukea. Tuki tuulivoimalle on pitkäjänteistä energiapolitiikkaa ja satsaus suomalaisen energiantuotannon tulevaisuuteen. Se on tukea kotimaiselle uusiutuvalle ja ympäristöystävälliselle energialle.
Anna Tiihonen
Kirjoittaja toimii Suomen Tuulivoimayhdistyksessä tiedottajana.
Energia 2018
Energiaihmeitä talkoilla
Tomi Kiuru, johtava asiantuntija, Motiva / 19.10.2018
Voiko organisaation innovaatiokyky olla vain erinomainen tai huono?
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), VTT / 15.10.2018
Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia
Raimo Lovio, professori, puheenjohtaja Lähienergialiitto / 10.10.2018
Energiatehokkuus säästää rahaa ja ympäristöä: Suuri potentiaali rakennetussa ympäristössä ja teollisuuden prosesseissa
Tomi Mäkipelto, toimitusjohtaja, Leasegreen Oy / 4.10.2018
Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Joni Räsänen, tuotepäällikkö, KPA Unicon / 25.9.2018
Jännempää kuin koskaan ennen
Heidi Paalatie, järjestöpäällikkö, Suomen Tuulivoimayhdistys / 12.9.2018
”Miksi ostaisin energiaa palveluna, kun pärjäämme hyvin nykyisellä mallilla?”
Leo Toivonen, myyntipäällikkö, Adven Oy / 5.9.2018
Aidot kohtaamiset lisäävät ymmärrystä energiasektorin tulevaisuudesta
Helena Kivi-Koskinen, toiminnanjohtaja, World Energy Council Finland / 23.8.2018
Ilmastotyö kuntien vakiintunutta toimintaa
Kalevi Luoma, energiainsinööri, Suomen Kuntaliitto / 18.7.2018
Energian uusi arvo
Kari Mäki, tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018
Sanna Öörni, Co-Creation Manager, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018
Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa?
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 31.5.2018
Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä
Jari Kostama, johtaja, energian tuotanto, Energiateollisuus ry / 15.4.2018
Vanhemmat artikkelit:
Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste
Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention
Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö
Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation
Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen
Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy
World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland
Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy
Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy
Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy
Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry
Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry
Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto
Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint
Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel
Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry
Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys
Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland
