Energia Blogi

15. lokakuuta 2018 20.45

Voiko organisaation innovaatiokyky olla vain erinomainen tai huono?

Blogi | Markku Tuovinen, VTT

Innovaatio on prosessi, jolla luodaan ja toimitetaan asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa markkinapaikalla (5DOI). Käytännössä innovaatioprosessi on niin moniulotteinen ja vaativa, että hyvin harvalla voi yksilönä olla erinomaista innovaatiokykyä. Innovaatioprosessi vaatii vahvan toimialaymmärryksen ja teknologiaosaamisen lisäksi paljon, paljon muutakin osaamista liittyen mm. toimialojen ennakointiin, lainsäädäntöön, kilpailija-analyysiin, erilaisten liiketoimintamallien arviointiin, suojaukseen (IPR), ICT-ratkaisujen kehittämiseen, palvelun muotoiluun ja tietysti myös myyntiin ja markkinointiin. Innovaatiokyky on tänä päivänä niin keskeinen kyky, että organi-saatioiden on koosta riippumatta panostettava ja osallistuttava erilaisiin T&K&I-ekosysteemeihin kohottaakseen omaa innovaatiokykyään. Idea, keksintö, patentti, uusi teknologia tai ohjelmisto ei ole innovaatio, vaikka niin usein ajatellaan. Innovaatiokyky ei enää voi olla vain yksilön ominaisuus vaan organisaation tai paremminkin koko ekosysteemin keskeisin menestystekijä.

Innovaatiokykyä voidaan hahmottaa yksinkertaisella kertolaskulla

Organisaatioilla tai ekosysteemeillä taitaa harvoin olla innovaatioprosessi kuvattuna - innovaatio on edelleen jotain mystistä ja määrittelemätöntä, jossa yksilöiden ”innovatiivisuus” määrittää myös organisaation ”innovatiivisuuden”. Organisaatio voisi kehittää innovaatioprosessinsa omista lähtö-kohdistaan - se voisi käynnistyä esim. asiakkaan polttavan tarpeen tunnistamisesta ja päättyä uuden tuotteen, ratkaisun tai palvelun viemiseen markkinapaikalle, jossa sen pitäisi saavuttaa suhteellisen nopeasti hyvä asema ja suunniteltu liikevaihto. Innovaatioprosessin voisi hyvin jakaa kolmeen vaiheeseen; 1. Asiakkaan polttavan tarpeen tunnistaminen (Identify), 2. Ainutlaatuista lisäarvoa tuottavan ratkaisukonseptin kehittäminen (Invent) ja 3. Ratkaisun iteratiivinen kehitystyö konseptin pohjalta ja markkinapaikalle vieminen (Implement). Kaikki osaprosessit vaativat hyvin erilaista osaamista ja myös tutkimuksella ja mahdollistavien teknologioiden kehityksellä on vahva roolinsa. Innovaatiokyvykkyyttä voisi hahmottaa kaavalla;

kaava

Innovaatiokyky muodostuu kaavan mukaan erityisesti kolmen erilaisen kyvykkyyden (Iide, Iinv, Iimp) tulon perusteella, jolloin yhdenkin kyvykkyyden puuttuminen vie organisaatiolta tai ekosysteemiltä sen innovaatiokyvyn. Noiden kolmen kyvykkyyden lisäksi keskeistä on myös innovaatiojohtamisen kyvykkyys (kIM). Se tarkoittaa yhdessä tekemisen johtamista - organisaation tai ekosysteemin kyvykkyyttä tehdä yhdessä töitä, yhteisten tavoitteiden aitoa ymmärtämistä ja osaamisen avointa jakamista ja yhdistämistä. Oikeat ihmiset pitää olla oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan - ja tekemässä oikeita asioita. Hyvällä innovaatiojohtamisella varmistetaan riittävät kyvykkyydet eri osa-prosesseissa (Iide, Iinv, Iimp) ts. liimataan organisaatiot, tiimit ja ihmiset yhteen. Myös innovaatio-alustoilla on keskeinen merkitys yhdessä tekemisen mahdollistajana mutta ilman hyvää innovaatio-johtamista niiden käytännön merkitys saattaa jäädä vähäiseksi ?.

Innovaatioprosessin laatumittarina voidaan käyttää vaikkapa prosessin nopeutta, uusien ratkaisujen tuomaa liikevaihtoa tai liikevaihdon kasvunopeutta suhteutettuna yrityksen lukuihin. Innovaatio-prosessi on luonteeltaan sellainen, että sitä pitää parantaa jatkuvasti niin sisällöllisesti kuin myös virtaviivaistamalla ja nopeuttamalla sitä. Innovaatioprosessi on energiatoimialalla toimivien yritysten tärkein prosessi tällä hetkellä - vai onko?

Kyvykkyys tunnistaa (”Identify”) asiakkaan polttavia tarpeita ennakoimalla muutoksia liike-toimintaympäristössä (Iide)

Energiatoimialalla uudet lait, asetukset ja määräykset synnyttävät aina erittäin kovan paineen innovaatioille. Ne synnyttävät uusia polttavia asiakastarpeita, jotka yritysten pitää pystyä täyttä-mään ainutlaatuista lisäarvoa tuottavilla ratkaisuilla - jos organisaatio tai ekosysteemi haluaa todella ottaa ison markkinaosuuden muutoksen synnyttämästä uudesta liiketoiminnasta. Asiakkaan polttavat tarpeet ovat tärkeitä tarpeita joita ei vielä ole - ne syntyvät muutoksesta tai tulevaisuuden tilasta. Usein vain polttava tarve synnyttää uuden liiketoimintamahdollisuuden, joka voi olla globaalissa mittakaavassa suuri ja skaalautuva.

Asiakkaan tarpeita pitää analysoida aktiivisesti erilaisten trendien ja ajureiden valossa ja tunnistaa miten ne vaikuttavat asiakkaan elämään tai liiketoimintaan - mikä asiakkaalle on todella, todella tärkeää tulevaisuuden toimintaympäristössä. Yksilön kyky ei usein ole ratkaiseva, vaan se miten organisaatiossa asiakkaan ongelmat ja polttavat tarpeet pystytään analysoimaan, priorisoimaan ja muodostamaan niistä yhteinen ymmärrys, jota lähdetään sitten ratkaisemaan ja ehkä toteutta-maankin yhdessä asiakkaan kanssa. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys tunnistaa (Identify) asiakkaan polttavia tarpeita~0, on myös innovaatiokyky ~0.

Kyvykkyys kehittää (Invent) asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia ratkaisu-konsepteja (Iinv)

Maailma on jo erilaisia ratkaisuja täynnä ja kilpailu aina kovaa. Jos organisaation tai ekosysteemin uusi ratkaisu ei tuota uutta ja kilpailijoihin verrattuna ainutlaatuista lisäarvoa, ei sillä ole markkina-paikalla riittäviä elinmahdollisuuksia eikä liiketoiminta voi lähteä liikkeelle saati sitten kasvu-uralle. Yleensä kilpailija-analyysit, radikaalin innovaation elementit (White Space, Disruption, Blue Ocean), erilaiset liiketoimintamallit, arvolupaukset jne. on käytävä useampaan kertaan läpi ennen kuin asiakkaalle uutta ja ainutlatuista lisäarvoa tuottava ratkaisukonsepti ihan aidosti löytyy. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys kehittää (Invent) asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia ratkaisukonsepteja ~0, on myös innovaatiokyky ~0.

Kyvykkyys kehittää, suojata, kokeilla, kaupallistaa, markkinoida ja myydä ratkaisuja (”Implement”) markkinapaikalla (Iimp)

Ainutlaatuista lisäarvoa tuottava ratkaisukonsepti on vasta alustava suunnitelma mutta ilman sitä ei kannata lähteä toteutusvaiheeseen - ei edes kokeilemaan,. Myös ratkaisun suojausmahdolli-suudet on syytä miettiä ja selvittää hyvissä ajoin. Jokainen kehitysprojekti tarvitsee toteutuakseen 1. projektin osaavan ja innokkaan vetäjän, joka haluaa aidosti tuottaa asiakkaalle ainutlaatuista lisäarvoa (”Champion”), 2. hyvän, osaavan ja monialaisen tiimin tai kokonaisen ekosysteemin ja 3. organisaation täydellisen tuen. Jos joku noista kolmesta puuttuu, projekti todennäköisesti epäonnistuu - rahaa kuluu mutta valmista ratkaisua ei synny tai ratkaisu ei lopulta täytäkään asiakkaan polttavia tarpeita. Vahvan projektipäällikkyyden nimeen vannotaan monessa organisaa-tiossa ja ekosysteemissä mutta käytännössä projektipäällikön vaikutusmahdollisuudet resurssien valintaan ja/tai käyttöön saattavat olla hyvinkin puutteelliset ja jos ongelmia syntyy, niin apua ei välttämättä ole saatavilla silloin kun sitä tarvitaan. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys kehittää, suojata, kaupallistaa, markkinoida ja myydä ratkaisuja (”Implement”) markkinapaikalla ~0 on myös innovaatiokyky ~0.

Innovaatiojohtaminen - Kyvykkyys tehdä töitä yhteisillä toimintamalleilla ja prosesseilla (kIM)

Yksin emme enää pärjää ja yhdessä tekeminen on organisaation tai ekosysteemin tulevaisuuden kannalta keskeisin menestystekijä. Meillä kaikilla on oma toimialakohtainen osaamisemme, koke-muksemme, kielemme, tapamme toimia ja ilmaista asiamme. Kaikesta huolimatta meidän pitäisi kyetä yhdistämään osaamisemme ainutlaatuista lisäarvoa tuottaviksi uusiksi tuotteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi. Energiatoimialan murroksessa on kysymys prosessien murroksesta (markkina-prosessit, liiketoimintaprosessit, asiakaspalveluprosessit). Jos organisaatiolla tai ekosysteemillä ei ole kykyä toteuttaa uusia ratkaisuja SGAM-mallin (Smart Grid Architecture Model) ja uudistuvien tai aivan uusien prosessien mukaan, emme pysty toteuttamaan energiamurrosta uutta kansainvälistä liiketoimintaa synnyttämällä tavalla vaan kopioimme ratkaisuja maailmalta ja seuraamme muiden, esim. Saksalaisten ja Tanskalaisten yritysten, vahvaa liiketoiminnallista menestystä. Jos organisaation tai ekosysteemin kyvykkyys tehdä yhteistyötä yhteisillä toimintamalleilla ja prosesseilla ~0, on myös innovaatiokyky ~0.

Onko organisaatiosi innovaatiokyky erinomainen vai huono ?

Organisaation tai ekosysteemin innovaatiokyky on helppo arvioida antamalla kaikille muuttujille Iide, Iinv ja Iimp vaikkapa arvosanoja väliltä 0 - 10. Erityisen helpoksi laskelma muodostuu, jos mikä tahansa noista muuttujista ~0, niin silloin ei tarvitse miettiä mitään muuta tekijä - innovaatiokyky ei ole riittävä ja korjaustoimet olisi syytä aktivoida pikaisesti.

Jos organisaatio tai ekosysteemi haluaa erinomaisen innovaatiokyvyn, on sen tavoitteet hyvin yksiselitteiset ja selvät;

  1. Kyvykkyys tunnistaa (Identify) asiakkaan polttavia tarpeita (Iide) on oltava kiitettävällä tasolla.

JA

2. Kyvykkyys kehittää (Invent) asiakkaalle uutta ja ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia ratkaisu-konsepteja (Iinv) on oltava kiitettävällä tasolla.

JA

3. Kyvykkyys kehittää, suojata, kokeilla, kaupallistaa, markkinoida ja myydä ratkaisuja (”Implement”) markkinapaikalla (Iimp) on oltava kiitettävällä tasolla.

JA

4. Innovaatiojohtaminen = kyvykkyys tehdä yhteistyötä yhteisillä toimintamalleilla ja proses-seilla (kIM) on oltava kiitettävällä tasolla.

Innovaatiotoiminnassa on siis pistettävä organisaation tai ekosysteemin kaikki parhaat kyvykkyydet peliin ja oltava kaikessa hyvä - tai tyydyttävä huonoon innovaatiokykyyn. Yksilöiden innovaatiokyky on usein Suomalaisten organisaatioiden tai ekosysteemien pelastus - huippuyksilöt kompensoivat organisaation tai ekosysteemin innovaatiokyvyn puutteita - mutta vain jos heidän äänensä annetaan kuulua ja heidän sinnikkyyttään kehittää ja parantaa asioita arvostetaan. Huippuyksilötkään eivät pysty ihmeisiin ja henkilöt vaihtuvat organisaatioissa. Innovaatiokyky on syytä rakentaa sekä organisaation että ekosysteemin pysyväksi ominaisuudeksi. Se tapahtuu yhteisellä ja jatkuvasti kehittyvällä innovaatioprosessilla, jossa vastuut on selkeät ja jota johdetaan määrätietoisesti. Innovaatiojohtaminen on organisaation tärkeimpiä kyvykkyyksiä.

Voisiko energiatoimialan yhteinen innovaatioprosessi olla nykyistä tehokkaampi tapa kehittää uusia ratkaisuja ja uutta kasvavaa liiketoimintaa Suomessa - mallihan toimii erinomaisen hyvin Kalifornian Piilaaksossa (5DOI) ?. Ainutlaatuisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle valituilla markkinapaikoilla ei koskaan ole helppoa ja vielä vaikeampaa on löytää skaalautuva globaali liiketoimintapotentiaali ja toteuttaa hyvät suunnitelmat onnistuneesti käytännön tasolla. Kilpailijan liiketoimintakonseptin kopiointi (“copy with pride”) saattaa hyvinkin johtaa kansainvälisiin kasvutarinoihin mutta yleisesti ottaen meidän ei Suomessa kannata tehdä samoja asioita ja samalla tavalla kuin muut. Siihen meidän resurssit on aivan liian pienet kilpailijoihin verrattuna ?.

Markku TuovinenMarkku Tuovinen,
Lic.Sc. (Tech) 

 

Kirjoittaja on johtanut kädet savessa energiatoimialan teknologia-, ratkaisu- ja palvelukehitystä isoissa kansainvälisissä organisaatioissa (Valmet, Vattenfall, Empower, VTT) ja luonut Suomeen erittäin merkittävän määrän uutta liiketoimintaa kolmen vuosikymmenen aikana. Hän koordinoi Energia 2018 -tapahtumassa asiantuntijapaneelia Suomen innovaatiokyvykkyyden kehittämisestä torstaina 25.10. klo 13.30.

Katso lisää: PANEELI: Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa? >>

Energiamessuilla on runsaasti maksutonta asiantuntijaohjelmaa, yli 350 näytteilleasettajaa sekä alan uusimmat aiheet. Messuille on vapaa sisäänpääsy rekisteröityneille kävijöille. Rekisteröidy kävijäksi >>


ENERGIA 2018 BLOGISSA

Energiaihmeitä talkoilla
Tomi Kiuru, johtava asiantuntija, Motiva / 19.10.2018

Voiko organisaation innovaatiokyky olla vain erinomainen tai huono? 
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), VTT / 15.10.2018

Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia
Raimo Lovio, professori, puheenjohtaja Lähienergialiitto / 10.10.2018

Energiatehokkuus säästää rahaa ja ympäristöä: Suuri potentiaali rakennetussa ympäristössä ja teollisuuden prosesseissa
Tomi Mäkipelto, toimitusjohtaja, Leasegreen Oy / 4.10.2018

Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Joni Räsänen, tuotepäällikkö, KPA Unicon / 25.9.2018

Jännempää kuin koskaan ennen
Heidi Paalatie, järjestöpäällikkö, Suomen Tuulivoimayhdistys / 12.9.2018

”Miksi ostaisin energiaa palveluna, kun pärjäämme hyvin nykyisellä mallilla?”
Leo Toivonen, myyntipäällikkö, Adven Oy / 5.9.2018

Aidot kohtaamiset lisäävät ymmärrystä energiasektorin tulevaisuudesta
Helena Kivi-Koskinen, toiminnanjohtaja, World Energy Council Finland / 23.8.2018 

Ilmastotyö kuntien vakiintunutta toimintaa
Kalevi Luoma, energiainsinööri, Suomen Kuntaliitto / 18.7.2018

Energian uusi arvo
Kari Mäki, tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018
Sanna Öörni, Co-Creation Manager, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018

Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa?
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 31.5.2018

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä
Jari Kostama, johtaja, energian tuotanto, Energiateollisuus ry / 15.4.2018

VANHEMMAT ENERGIABLOGIT:

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland