Energia 2016 Blogi

15. huhtikuuta 2018 9.20

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä

Tampereelle, Tampereelle!

Energia-alan suurtapahtuma Energia 2018 järjestetään Tampereella 22.-25.10. Tapahtuma rakentuu Expomark:n Energia-messujen ympärille, jota vuorollaan tukevat Bioenergia ry:n Bioenergiapäivä, World Energy Counsil Finland:n Energiapäivä sekä Kunnossapitoyhdistys Promaintin Energiakongressi.

Ensi kertaa myös Energiateollisuus ry (ET) osallistuu tapahtumaan pääkumppanina ja järjestää syysliittokokoksensa 23.10. Energia 2018 tarjoaa upean mahdollisuuden tutustua lähes 400 näytteilleasettajaan, alan trendeihin nyt ja tulevaisuudessa, uusiin ideoihin, ratkaisuihin ja palveluihin sekä, totta kai, verkottumiseen.

Suosittelen vahvasti osallistumista niin ET:n jäsenyritysten edustajille kuin myös kaikille energia-alan toimijoille ja alasta kiinnostuneille!

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon kilpailukyky koetuksella

ET:n teettämän selvityksen mukaan energiantuotannon verot ja hallinnolliset maksut suhteessa tuotettuun energiamäärään ovat kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan suomalaisen sähköntuotannon arvon on puolittunut. Ei kovin hyvä yhtälö!

Suhteellisesti eniten kohonneiden lämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverojen ohella näitä kustannuksia ovat mm. kiinteistöverot ja kantaverkkomaksut. Lisäksi EU-lainsäädännön edellyttämät päästövähennysinvestoinnit ovat kohdistuneet etenkin lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP).

CHP on energiatehokkuutensa ansiosta tunnetusti suomalaisen energiajärjestelmän keskiössä. Kaukolämmöstämme peräti noin 70 prosenttia tuotetaan CHP-laitoksissa. Lisäksi lämmön tuotannon yhteydessä sähköä tuotetaan eniten juuri silloin, kun sähkön tarve on suurin. CHP myös tasapainottaa sähkön tarpeen kausivaihteluita. Tämä on tärkeää, sillä kasvussa olevien tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto on epäsäännöllistä.

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon kilpailukyky on heikentynyt markkinasähkön alhaisen hintatason takia. Alhaisen hintatason takana on sähkömarkkinoilla vallitseva heikon talouskasvun vuosien aiheuttama ylikapasiteettitilanne, jota on vain pahennettu uusiutuvan sähkön tuotantotuilla. Kilpailukykyä on myös nakerrettu lämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverotuksen jatkuvalla kiristämisellä. Verojen korotuksilla on entisestään heikennetty CHP:n ja kaukolämmön kilpailukykyä sekä nostettu ihmisten asumiskustannuksia. Uusia sähkön tuotannon tukijärjestelmiä ei tulisi enää ottaa käyttöön. Olemassa oleviin tuottajille luvattuihin tukiin ei kuitenkaan tule puuttua investointipäätösten perusteiden takaamiseksi.

Ei enää lisäkustannuksia CHP:lle

CHP:n toimintaedellytyksistä ja tulevaisuudesta ollaan laajasti huolissaan. Myös huoli kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin pienenemisestä on vahvistunut. Nykyisessä markkinatilanteessa yhtään lisäkustannuksia ei saisi yhteistuotantoon enää kohdistaa.

Tästä huolimatta veroja suunnitellaan edelleen korotettavan. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan CHP:n polttoaineilta oltaisiin poistamassa hiilidioksidiveron alennus ja tehtäisiin täysimääräinen alennus energiasisältöveroon. Käytännössä muutoksella lisätään päällekkäisyyttä päästökaupan kanssa ja nostetaan alan kustannuksia noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Muutoksella tähdätään maakaasun aseman parantamiseen yhteistuotannossa. Muutos ei kuitenkaan riitä muuttamaan maakaasun ja kivihiilen keskinäistä ajojärjestystä. Ajojärjestys pysyy samana, mutta kustannukset kasvavat.

Myös turveveroa ollaan korottamassa 1,5 eurolla megawattitunnilta, jolloin turpeen vero olisi 3,4 euroa megawattitunnilta. Tällä valtio keräisi noin 13 miljoonaa euroa. Turveveron nosto tarkoittaisi lisäksi ns. kiikkulautamallin kautta metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen laskua noin 4,5 miljoonalla eurolla. Turveveron korotuksesta tulee ehdottomasti pidättäytyä. Korotus heikentäisi CHP:n ohella myös kaukolämmön kilpailuasemaa lämmitysmarkkinoilla.

Päästöoikeuksien hinnat nousussa

Verojen korottamisen sijaan tulisi ottaa huomioon, että valtion tulot päästöoikeuksien huutokaupasta ovat kasvavamassa merkittävästi. Päästöoikeuden hinta on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Vuoden 2017 huutokauppatulot olivat 95 miljoonaa euroa ja tämän hetken hintatasolla noin 200 miljoonaa euroa. Toisaalta päästöoikeuksin hinnan nousu pienentää metsähakkeen muuttuvaa sähköntuotantotukea, kuten tukijärjestelmän luonteeseen kuuluu.

Jari Kostama

Jari Kostama
johtaja, energian tuotanto
Energiateollisuus ry 

 

 

 

 

 

ENERGIA 2018 - THE ENERGY EVENT OF FINLAND.

Energia 2018 on alan suurin tapahtuma. Se kokoaa 23.-25.10.2018 Tampereelle alan uusimmat teknologiat, laitteet ja ratkaisut, kovimmat asiantuntijat ja tekijät. Tapahtumassa on tarjolla myös erityisen runsas määrä laadukasta asiantuntijaohjelmaa.  

Lisätietoja: energiamessut.fi


ENERGIA 2018 BLOGISSA

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä
Jari Kostama, johtaja, energian tuotanto, Energiateollisuus ry / 15.4.2018

VANHEMMAT ENERGIABLOGIT:

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland