Energia Blogi

31. toukokuuta 2018 7.00

Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa?

Innovaatio käsitteenä on jo ränsistynyt ja kulunut ja sillä on useita eri määritelmiä. Jokainen meistä käsittänee sanan omalla tavallaan riippuen koulutus- ja kokemustaustastaan. Kaikki kuitenkin tiedostamme innovaatiot yritysten kasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin keskeisimmäksi käyttövoimaksi. Muuttuvassa maailmassa pärjäävät parhaiten ne, jotka rakentavat aktiivisesti ja nopeasti tulevaisuutta innovaatioilla – eivätkä reagoi vasta kun muutos on jo tapahtunut.

Innovaatio käsitetään yleisesti uutena tai olennaisesti parannettuna, taloudellisesti hyödyllisenä tuotteena, palveluna tai keksintönä (Wikipedia). Tämä paljon käytetty määritelmä on kuitenkin varsin suppea - se ei juurikaan auta meitä eteenpäin uusien Nokioiden (=uusien skaalautuvien liiketoimintojen) synnyttämisessä eikä myöskään auta innovaatiojohtamisen kehittämisessä. Innovaatiojohtaminen taitaakin usein puuttua meidän osaamisportfoliosta - onko innovaatio-toiminta Suomessa yksilökeskeistä ja osin myös sattuman sanelemaa puuhaa?

Innovaatio

Menestystarinoiden synnyttäminen on kovaa työtä

Miten innovaatiojohtaminen onnistuu, jos innovaatiosta ei ole yhteistä määritelmää? Suomi kuuluu selvitysten mukaan maailman innovatiivisimpiin kansakuntiin. Siitä on syytä olla sopivan nöyrästi ylpeitä, mutta hehkutukseen meillä ei ole varaa. Koska haluamme kaikki jättää tuleville sukupolville kestävän, kilpailukykyisen ja velattoman Suomen, erinomainen innovaatiokyvykkyys on meille elinehto. Meitä ympäröi Suomessa jo suuri yltäkylläisyys ja suurin riski taitaa olla, ettei meitä enää kiinnosta ongelmien ratkaisu kansainvälisessä ympäristössä ja sen vaatimassa aikataulussa. Uusien menestystarinoiden synnyttäminen on kovaa työtä, ja nopein korjaa potista aina leijonan osan.

Suomalaiset käyvät aktiivisesti Kaliforniassa ihailemassa maailman tehokkainta innovaatio-järjestelmää. Olemme ottaneet käyttöön paljon sen työkalujakin, kuten NABC-ajattelun, hissipuheen ja arvolupauksen. Innovaatiokyvykkyytemme onkin kasvanut hyvää vauhtia, mutta emme ehkä silti ole vielä sisäistäneet Kalifornian innovaatiojärjestelmän luojan Curtis Carlsonin filosofiaa innovaation prosessimaisesta luonteesta.

Carlsonin määritelmän mukaan innovaatio on prosessi: “Innovation is the process of creating and delivering new and unique customer value in the market place”. Prosessihan on poikkeuksetta hyvää johtamista vaativaa tiivistä yhdessä tekemistä. Jokaisen siihen osallistuvan tulee ymmärtää ja toteuttaa oma roolinsa tässä asiakkaalle ainutlaatuista lisäarvoa tuottavassa kokonaisuudessa. Prosessin johtamisessa keskeisin rooli on prosessin omistajalla, joka ymmärtää prosessin tarkoituksen ja vastaa sen mallintamisesta, laatukriteerien määrittämisestä sekä toteutuksen seurannasta ja kehittämisestä.

Carlson on kehittänyt innovaatioprosessille varsin standardoidun mallin. Keskeisin kilpailutekijä Kaliforniassa onkin sen soveltaminen jokaisessa yrityksessä ja kaikessa innovaatiotoiminnassa. Onko Suomalaisilla yrityksillä ylipäätään innovaatioprosessia vaikka elämme jo melkoisen pitkällä prosessien maailmassa ?. Väittäisin, että innovaatioprosessi on keskeisin prosessi jokaisen Suomalaisen yrityksen toiminnassa - niin suuri on nyt muutoksen tarve lähes jokaisella toimialalla.

Ratkaisu tulevaisuuden polttavaan tarpeeseen

Parhaimmillaan innovaatioprosessi käynnistyy polttavan tarpeen tunnistamisesta. Tämä tarkoittaa asiakkaan tarvetta, jota ei välttämättä vielä edes ole vaan joka syntyy muutoksesta tai tulevaisuuden tilasta. Se joka pystyy kehittämään asiakkaan polttavaan tarpeeseen ainutlaatuista lisäarvoa tuottava ratkaisun – innovaation – voi parhaimmillaan saada siitä massiivisen ja epäreilun kilpailuedun. Kaikki tiedämme tästä erinomaisia esimerkkejä.

Ainutlaatuista lisäarvoa tuottava ratkaisu ei ole tänä päivänä vain teknologiaa, vaan teknologiaa, tietotekniikkaa, palveluja ja liiketoimintamalleja uudella tavalla yhdistävä ratkaisu. Sen kehittäminen ja markkinoille vieminen on aina laajemman ekosysteemin tiivistä yhteistyötä, jossa jokainen tekee töitä saman tavoitteen eteen. Siinä jokaisen on ymmärrettävä mitä yhdessä ollaan tekemässä ja miten. Siksi menestyksellinen innovaatiojohtaminen edellyttää yhteisen käsityksen muodostamista innovaation käsitteistöistä. Se vaatii myös innovaatioprosessin kuvaamista ja hyvää  innovaatiojohtamista. Tukipilarina on oltava koko ajan kehittyvä ymmärrys asiakkaan polttavista tarpeista tulevaisuuden toimintaympäristössä.

Suomalaisen innovaatiokyvykkyyden kehittämiseksi meidän tulee rakentaa Kalifornian innovaatioprosessiakin tehokkaampi ja jatkuvasti kehittyvä yhteinen toimintatapa, jolla saadaan ideat uusiksi tuotteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi kilpailijamaita paljon nopeammin ja kilpailukykyisempinä. Innovaatioprosessilla pitää saada yritykset kiinnittymään myös entistä tiiviimmin tutkimuslaitosten immateriaalioikeuksiin ja osaamiseen sekä kehittämään yhdessä ainutlaatuista lisäarvoa tuottavia uusia tuotteita, ratkaisuja ja palveluja. Myös tutkimuslaitosten pitää uudistaa toimintaansa ja keskittyä teknologiakehityksen lisäksi myös tunnistamaan asiakkaiden polttavia tarpeita jotka syntyvät muutoksesta tai tulevaisuuden tilasta - tarpeita, joita ei tänään vielä ole. Jos asiakkaan polttavaa tarvetta ei löydy, ei löydy liiketoimintaa myöskään tutkimuksen saralla.

Markku Tuovinen

 

Markku Tuovinen
Lic.Sc. (Tech) 
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kirjoittaja on johtanut kädet savessa energiatoimialan teknologia-, ratkaisu- ja palvelukehitystä isoissa kansainvälisissä organisaatioissa (Valmet, Vattenfall, Empower, VTT) ja luonut Suomeen erittäin merkittävän määrän uutta liiketoimintaa kolmen vuosikymmenen aikana. Hän koordinoi Energia 2018 -tapahtumassa asiantuntijapaneelia Suomen innovaatiokyvykkyyden kehittämisestä torstaina 25.10.


ENERGIA 2018 BLOGISSA

Energiaihmeitä talkoilla
Tomi Kiuru, johtava asiantuntija, Motiva / 19.10.2018

Voiko organisaation innovaatiokyky olla vain erinomainen tai huono? 
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), VTT / 15.10.2018

Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia
Raimo Lovio, professori, puheenjohtaja Lähienergialiitto / 10.10.2018

Energiatehokkuus säästää rahaa ja ympäristöä: Suuri potentiaali rakennetussa ympäristössä ja teollisuuden prosesseissa
Tomi Mäkipelto, toimitusjohtaja, Leasegreen Oy / 4.10.2018

Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Joni Räsänen, tuotepäällikkö, KPA Unicon / 25.9.2018

Jännempää kuin koskaan ennen
Heidi Paalatie, järjestöpäällikkö, Suomen Tuulivoimayhdistys / 12.9.2018

”Miksi ostaisin energiaa palveluna, kun pärjäämme hyvin nykyisellä mallilla?”
Leo Toivonen, myyntipäällikkö, Adven Oy / 5.9.2018

Aidot kohtaamiset lisäävät ymmärrystä energiasektorin tulevaisuudesta
Helena Kivi-Koskinen, toiminnanjohtaja, World Energy Council Finland / 23.8.2018 

Ilmastotyö kuntien vakiintunutta toimintaa
Kalevi Luoma, energiainsinööri, Suomen Kuntaliitto / 18.7.2018

Energian uusi arvo
Kari Mäki, tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018
Sanna Öörni, Co-Creation Manager, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 18.6.2018

Kasvaako energia-alan yritysten innovaatiokyvykkyys Suomessa muun maailman tahdissa?
Markku Tuovinen, Lic.Sc. (Tech), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy / 31.5.2018

Puolisen vuotta energia-alan huipputapahtumaan Tampereella - sitä ennen huolehdittava CHP:n kilpailukyvystä
Jari Kostama, johtaja, energian tuotanto, Energiateollisuus ry / 15.4.2018

VANHEMMAT ENERGIABLOGIT:

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland