Energia 2016 Blogi

13. lokakuuta 2016 15.20

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista

Valo luonto Photo by Rose Erkul  Unsplash

Energia 2016 on energia-alan keskustelun paikka. Messujen, kongressin, seminaarien ja Energiapäivän lisäksi tapahtuma tuo yhteen energia-alasta bloggaavat kirjoittajat. Messutapahtuma on bloggareille mahdollisuus keskustella, haastaa ja tuoda esiin näkemyksiään suomalaisesta energia-alasta niin verkon välityksellä kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Energiabloggareiden verkostoitumistapahtuman päätteeksi 26.10. klo 15.30 VERSO-ohjelmalavalla käydään yleisölle avoin paneelikeskustelu suomalaisen energiajärjestelmän tulevaisuudesta.

Energian tulevaisuus – suomalainen energiajärjestelmä vuonna 2050 -keskusteluun osallistuvat bloggareiden edustajina energiabloggari Tuomas Vanhanen, energiatehokkaan rakentamisen Exergia-wikin perustaja Maaria Laukkanen ja tietokirjailija-bloggari Rauli Partanen. Virallisten energia-alaa edustavien tahojen ääntä tuovat keskusteluun Energiateollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja Jukka Leskelä, WEC Finlandin toiminnanjohtaja Lauri Muranen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola. Paneelikeskustelua moderoi aiemmin aktiivisesti blogannut, nykyään energia-asiantuntijana toimiva Riku Merikoski. Paneelin lopussa myös yleisön edustajilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. 

Energia 2016 kokoaa bloggareiden näkemyksiä aiheesta myös verkkoon. Seuraa sivujamme ja sosiaalista mediaa, niin pysyt keskustelussa mukana.

Verkostoitumistapahtumasta kiinnostuneet energiasta tai siihen liittyvistä aiheista kirjoittavat bloggarit ovat tervetulleet mukaan tapahtumaan. Kutsun ja ilmoittautumislomakkeen maksuttomaan tapahtumaan saa pyytämällä sitä osoitteesta reetta@medita.fi

Pari sanaa Energian tulevaisuus-paneelin keskustelijoista:

Jukka Leskelä aloitti Energiateollisuus ry:n (ET) toimitusjohtajan tehtävässä syyskuussa 2016. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja toiminut aiemmin urallaan ET:n sähköntuotannon toimialan johtajana sekä johtavassa asemassa Energia-alan keskusliitto ry Finergyssä, Imatran Voima Oy:ssä ja Fortum Power and Heat Oy:ssä.

http://energia.fi/, Twitterissä @JukkaLeskela & @Energiateol

Lauri Muranen on toiminut WEC Finlandin toiminnanjohtajana vuodesta 2015. Yhdistyksen tavoitteena on toimia alustana korkeatasoiselle energia-alan dialogille ja edistää suomalaisen energia-alan kehitystä. WEC Finland toimii Maailman Energianeuvoston (World Energy Council, WEC) Suomen jäsenkomiteana. Aiemmin urallaan Muranen on toiminut mm. Energiateollisuus ry:ssä asiantuntijana.

http://wecfinland.fi/, Twitterissä @laurimuranen

Jero Ahola toimii professorina Lappeenrannan teknillinen yliopistossa, asiantuntijuusalueinaan energiatehokkuus sähköisissä järjestelmissä ja joustavat energiajärjestelmät. Hän kuuluu Neo-Carbon Energy -tutkimusryhmään (LUT, VTT & Tekes), joka kehittää uudenlaista uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa energiajärjestelmää. Ahola on Suomen edustaja IEA:n aurinkosähköohjelmassa.

http://www.lut.fi/ ja http://www.neocarbonenergy.fi/ Twitterissä @JeroAhola

Tuomas Vanhanen on energiatekniikan DI, bloggaaja, ja toiminut aiemmin mm. Vaasan seudun energialähettiläänä. Hän on kirjoitusvapaalla ABB:ltä vuoden 2016 loppuun saakka. On tuskastuttavaa, kun vanha tieto yhdistetään ennakkoluuloihin. Valot päälle! -kirjassaan Tuomas Vanhanen murtaa energiakeskustelun myyttejä – puolueettomasti.

http://www.tuomasvanhanen.fi/blogi/, Twitterissä @TumuVanhanen

Maaria Laukkanen on työstänyt energiatehokkaan rakentamisen avoimen wiki-pohjaisen opetussivuston. Koulutukseltaan hän on rakennus- ja LVI-insinööri. Laukkanen on toiminut vuosia ympäristöystävällisen rakentamisen edistämiseen syventyneenä yrittäjänä. Sivutoimisesti hän on toiminut myös mm. opettajana, tutkijana sekä energia-asiantuntijana.

http://eksergia.fi/ ja www.lecosolutions.fi

Rauli Partanen on energiasta, ympäristöstä ja yhteiskunnasta kirjoittava riippumaton bloggari ja tietokirjoittaja. Hän bloggaa osoitteessa kaikenhuippu.com. Viimeisin julkaistu kirja on Musta Hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos. Hän on myös Suomen ekomodernistit ry:n aktiivi ja perustajajäsen.

https://kaikenhuippu.com/, Twitterissä @Kaikenhuippu

Paneelin moderaattori Riku Merikoski on energiatekniikan DI ja toimii sähkömarkkina-analyytikkona norjalaisella SKM Market Predictorilla, joka analysoi Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän sähkömarkkinoita. Hän on aikaisemmin toiminut sähköjohdannaiskaupan ja markkina-analyysin parissa Tampereen Sähkölaitoksella.

http://www.skmenergy.com/

Lisätietoja:

Reetta Mikkola, reetta@medita.fi, p. 050 4392761

Medita Communication Oy

Photo by Rose Erkul / Unsplash


6. lokakuuta 2016 13.20

World Energy Congress tulee Tampereelle

Energiamaailman johtajat kokoontuvat ensi viikolla Istanbulin World Energy Congressiin puimaan alan globaaleja trendejä. ”Energia-alan olympialaisiksi” tituleeratun tapahtuman agendalle kuuluvat kaikki energialähteet fossiilisista uusiutuviin sekä ydinvoimaan.

Kongressissa puidaan myös muita alaan keskeisesti vaikuttavia tekijöitä – mm. Kiinan ja muiden Aasian maiden kehitystä, Afrikan kiihtyvää energiamurrosta sekä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

WEC Finland on luonnollisesti mukana kattojärjestönsä päätapahtumassa ja blogistamme voi seuraavien viikkojen aikana lukea koostetut yhteenvedot tapahtuman kiinnostavimmista pohdinnoista.

Suurten ilmiöiden merkitys Suomelle selviää tietenkin Tampereella

Mikäli alan globaalit trendit kiinnostavat enemmänkin, kehotan ottamaan suunnan Tampereelle 25.10. WEC Finlandin vuosittaisessa Energiapäivässä Istanbulin kokemuksien merkitystä Suomelle avaa mm. WEC Finlandin hallituksen puheenjohtaja Lauri Virkkunen.

Päivän agendalla on myös ilmastopolitiikka ja bioenergia - miten Parisiisin sopimus tulee ohjaamaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa ja miten Suomelle tärkeän bioenergian rooli nähdään maailmalla?

Energiapäivässä kysytään myös miten energian käyttö tulee kehittymään – onko sähkön varastointi sittenkään kiinnostavin kohde halvalle sähkölle vai nielevätkö Pokemon Go ja vastaavat ilmiöt sen mieluummin pyörittämään niitä lukemattomia datakeskuksia, jotka käyttävät jo 2 prosenttia maailman sähköstä? Entä mitkä tekijät ohjaavat junaliikenteen ja vähittäiskaupan toimijoiden energianäkymiä?

Onko Suomen hallitus varautunut muutoksiin?

Energiapäivän päättää poliitikkopaneeli, jossa hallituksen valmisteilla olevan energiastrategian linjauksia punnitaan.

Paneelikeskustelun provosoivasta alustuksesta huolehtii Fingridin Jukka Ruusunen. Keskustelua vetää Ylen energia-asioihin perehtynyt toimittaja Antti Koistinen.

Keskustelussa opposition kansanedustajat Ville Skinnari (sd.) ja Antero Vartia (vihr.) tenttaavat keskustan Katri Kulmunia ja kokoomuksen Harri Jaskaria mm. sähkömarkkinoiden kehityksestä sekä hallituksen kaavailemista toimenpiteistä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Kiinnostavan ohjelman lisäksi on hyvä muistaa tärkein – tämä kaikki tapahtuu Tampereella!

Lauri Muranen

Lauri Muranen
toiminnanjohtaja
WEC Finland

 


30. syyskuuta 2016 8.30

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa

Rakennuksen energiatehokkuus on käsite, joka jokaisen kiinteistön omistajan tulisi hallita. Hyvin hoidettuna se tuo mukavuutta asumisviihtyvyyteen ja tehokkuutta työskentelyyn sekä säästää merkittäviä summia rahaa. Myös ympäristönäkökulma kannustaa energiatehokkuuteen. Pienentynyt lämmityksen tarve on myös ympäristöteko ja tärkeä osa kestävää toimintaa.  

Energiatehokkuus on siis avain kustannustehokkuuteen. Samalla tulee myös hoidettua ympäristötehokkuus.  

Moni huolehtii energiatehokkuudesta pakon edessä. Velvollisuuden täyttäminen on minimivaatimus, josta on vara parantaa vielä huimasti. Jos perustavaan energiatehokkuuteen ei panosteta, jäävät sen myötä tulevat kustannus- ja ympäristötehokkuus huomiotta. Energiaselvitys ja siihen liittyvä energiatodistus on välttämätön osa jokaista uudisrakennusprojektia. Energiatehokkuutta tulee kehittää myös kaikessa luvanvaraisen korjausrakentamisen yhteydessä, mikäli se on toiminnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.  

Oikeat ratkaisut vaikuttavat pitkäjänteisesti  

Suomalaisessa rakentamisessa ja remontoinnissa olemme energiatehokkuusajattelussa maailman kärkeä. Tiedämme, kuinka tärkeää on hyödyntää lämmitykseen käytettävä energia huolellisesti. Suomessa noin kolmasosa kokonaisenergiankulutuksesta menee rakennusten lämmittämiseen. Aika suuri osa tästä lämmitysenergiasta puhalletaan katolta suoraan taivaalle – hukkaan. Asialle tulisi tehdä jotain.  

Kiinteistöjen omistajien ja hallinnoijien tahtotila ja päätökset ovat olennaisia askelmia energiatehokkuuden edistämisessä. Osaamista ja keinoja minimitasoa suurempiin säästöihin tässä maassa riittää. On kuitenkin tiedettävä mitä tekee. Kunkin kohteen parhaat mahdolliset ratkaisut tulee selvittää, jotta energiatehokkuutta voidaan edistää tehokkaasti, pitkäjänteisesti ja kerralla oikein.  

Energiatehokkuuden kehittäminen maksaa itsensä takaisin. Lamitin kehittämä Lämpöselvitys osoittaa kohteen parhaat mahdolliset keinot energiatehokkuuden kehittämiseksi sekä investoinnin tuoman säästön. Eri vaihtoehtojen kustannusten ja vaikutusten vertailu auttaa päätöksenteossa. Sitä kannatta hyödyntää erilaisten rakennusten kohdalla ja jo rakennusprojektin varhaisessa vaiheessa.  

Tyypillisesti energiatehokkuusremontin takaisinmaksuaika on 6–7 vuotta, parhaimmillaan jopa kolme vuotta. Suuren taloyhtiön laajassa remontissa voidaan puhua jopa miljoonan euron säästöstä, kun remontissa puututaan oikeisiin asioihin ja kun energiatehokkuus pystytään ottamaan huomioon remontin eri osa-alueissa.  

Oikeiden ratkaisujen tekemisestä ei kannata tinkiä. Tieto, kokemus ja perehtyminen, niin kyseisestä rakennuksesta kuin erilaisista ratkaisuista, auttavat oikeisiin valintoihin.    

Energia-asiat puheeksi ja suunnitelmiin  

Tyypillisiä muutoksia energiatehokkuuden edistämiseksi ovat muun muassa energiajärjestelmän uudistus tai nykyaikaistaminen, ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantaminen, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja ovien lämmöneristyksen kehittäminen ja yläpohjan eristyksen parantaminen. Esimerkiksi julkisivu- ja putkiremontin yhteydessä pystytään lähes aina kehittämään myös energiatehokkuutta. Se tulee vain ottaa puheeksi, lisätä suunnitelmiin ja toteuttaa oikein.  

Viime aikoina erilaiset lämpöpumput ovat tuoneet energiatehokkuutta rakennuksiin. Niiden takaisinmaksuaika on suhteellisen lyhyt ja käyttö huoletonta esimerkiksi etäseurannan mahdollisuuden vuoksi. Myös selkeästi ympäristöperustein tehtävät valinnat, kuten aurinkoenergia, ovat kasvamaan päin. Tietoteknologia on tuonut mukanaan valtavia edistysharppauksia myös muun muassa rakennusten energiankäytön seurantaan ja tehostamiseen.  

Kysyminen ei maksa mitään, ja se voi auttaa säästämään suuriakin summia.  

Meidän tavoitteemme on edistää rakennusten energiatehokkuutta ja lisätä tietoisuutta siitä. Näillä teemoilla olemme mukana myös Energia 2016 -messuille lokakuun 25.–27. päivä Tampereella, myös seminaariohjelmassa. Energiamessut ovat hieno mahdollisuus tehdä energiaan liittyviä ratkaisuja yhdessä parhaiden asiantuntijoiden kanssa.  

Ari Järvinen Lamit

Ari Järvinen
Toimitusjohtaja
Lamit Oy  
www.lamit.fi

 

 


27. syyskuuta 2016 0.35

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita

Ekologinen rakentaminen, hiilijalanjäljen pienentäminen, vähäpäästöinen liikenne ja energiatehokas infra ovat avainsanoja niin yleisessä energiapolitiikan retoriikassa kuin luontevasti myös Energiamessujen tematiikassa. Energia ja ekologisuus kulkevat käsi kädessä, eikä kummastakaan voida mielekkäästi tänä päivänä puhua ilman toista. Tänä vuonna ekologisen kaupungin rakenne on ollut ajankohtaisissakin otsikoissa, kun tuore tutkimusryhmä kyseenalaisti vallitsevan käsityksen tiiviistä kaupunkirakentamisesta ekologisena ratkaisuna. Tämä kumouksellinen aate tyrmättiin heti tuoreeltaan mm. Osmo Soininvaaran toimesta.

Pasi Toiviainen, Helsingin sanomien tiedetoimittaja, kertoo artikkelissaan tiivistetyn historian tiiviin ja väljän kaupunkirakentamisen päästövaikutusten tutkimuksesta ja kaavoituksen trendeistä kahdeksankymmentäluvulta tähän päivään. Erittäin mielenkiintoista on, että tutkimus, johon tiiviin kaupunkirakentamisen ihannointi perustuu, on Toiviaisen artikkelin mukaan kumottu virheellisenä jo heti tuoreeltaan ja myöhemmin suorastaan todistettu vääräksi. Näillä perustein hän näkee poliittisen pöyristymisen tiiviin kaupunkirakentamisen vähäpäästöisyyden kyseenalaistamisesta turhaksi.

Toiviainen kritisoi myös VTT:n tulkintoja Eurooppalaisten metropolien liikennevertailusta tehdystä EMTA- raportista. Hän arvioi, että tutkimustuloksista juonnetut johtopäätökset ovat virheellisiä. Helsingin hyvä sijoittuminen vähäpäästöisyydessä johtuu enemmänkin joukkoliikenteen sujuvuudesta ja saatavuudesta, sekä asukkaiden suosiosta, kuin kaupunkirakentamisen tiiviydestä. Helsinki on nimittäin huomattavasti väljempi, kuin suuripäästöisemmät kaupungit. Vallitsevan uskomuksen mukaan rakentamisen tiiviyden ja vähäpäästöisyyden välisen korrelaation kun pitäisi antaa täysin päinvastainen tulos.

Edelleen Toiviainen summaa, että pelkkä energian kulutus polttoaineena ei ole riittävä mittari indikoimaan kaupunkilaisen keskiverto asukkaan ekologisuutta. Samalla kun kaupunkilaisen energian kulutus on pienentynyt parissa kymmenessä vuodessa lähes kaksikymmentä prosenttia, on saman asukkaan hiilijalanjälki kasvanut yli 20%. Kaupungissa kuluttaminen on suurempaa ja kuin väljemmin asutuilla alueilla, mikä ikään kuin nollaa vähäpäästöisen liikenteen tuomat saavutukset. Luotettavan mittarin luominen on myös vaikeaa. Ekologisen asumisen ja kaupunkirakentamisen analytiikka on niin monitahoista, että luotettavaa mittaristoa on lähes mahdoton luoda.

Jotain valoa kehityksen pohjaksi Toiviainen kuitenkin näkee. On näet todettu, että onnellinen ihminen toimii ekologisemmin. Valitsee ja suosii vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ja arvostaa energiatehokkaista ratkaisuja. Ehkä avain olisikin siis rakentaa sellaista kaupunkia, jossa ihmiset olisivat onnellisia. Uusi tietolähde arkkitehdeille ja insinööreille pitäisikin olla siis aikamme varsin edistynyt onnellisuustutkimus tiiviyden ja väljyyden sijaan.

Pasi Toiviainen on helsinkiläinen tiedetoimittaja, tietokirjailija ja arkkitehti. Hän toimi vuosina 1998–2002 Creavideon Yle TV2:lle tuottamien Ympäristöuutisten toimittaja-juontajana. Vuodesta 2004 lähtien hän on työskennellyt Ylen tiedetoimituksessa. Koulutukseltaan Toiviainen on yhdyskuntasuunnitteluun ja arkkitehtuurin historiaan syventynyt arkkitehti.

Uransa aikana Toiviainen on toiminut myös ilmastoasiantuntijana, luennoitsijana, tutkimusavustajana ja valokuvaajana. Vuosina 1997–1998 hän toimi Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan varajäsenenä. Pasi Toiviainen kirjoittaa myös blogia Ilmastonmuutos NYT

Älykäs rakentaminen on tärkeä osa Energiamessujen tarjontaa. Erityisesti FutureCityn näyttelyalue ja ohjelmalavat paneutuvat näiden aiheiden äärelle. FutureCityssä voit tutustua vaikkapa Tekesin Fiksu Kaupunki – ohjelmaan. Energian seminaarit ja kongressit paneutuvat myös aihepiiriin. Tutki, kuuntele ja keskustele. Mikä on sinun kantasi? Mikä on tulevaisuuden energiatehokas, älykäs ja ekologinen kaupunki?

Future City 

Katariina Lemetyinen
myyntipäällikkö
Expomark Oy


26. syyskuuta 2016 15.30

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?

Energia-alan arjessa riittää haasteita, eikä sähköntuottajan rooli ole aina yksinkertainen. Haasteisiin vastaaminen edellyttää laaja-alaista näkemystä ja valmiutta muuttua. UPM Energyssä niin toimintatavat kuin organisaatiokin ovat käyneet läpi muutoksen. 

Miltä näyttää seuraavanlainen markkinatilanne? Tuotantolaitoksiin investoiminen maksaa kymmeniä tai satoja miljoonia euroja, ja niiden tekninen käyttöikä on useita kymmeniä vuosia. Tuotteista saatava hinta vaihtelee eri syistä välillä voimakkaastikin, ja kerran hyvältä näyttäneeltä investointihankkeelta saattaa sulaa kannattavuus pois muutamassa vuodessa subventioiden tai muun markkinaan puuttumisen seurauksena. Sähkön myyjä on myös saamassa potentiaalisia kilpailijoita tai markkinan muokkaajia aivan muilta sektoreilta, esimerkiksi digitalisaation ja teollisen internetin myötä.

Haastavalta tuntuu, mutta kuvattu tilanne on kuitenkin energia-alan arkipäivää.  Energiamurros mullisti toimialan ja pohjoismainen sähkömarkkina meni rikki. Miten varmistamme tulevaisuudessa sähkön toimitusvarmuuden, kun perusvoimaa tuottaneita voimalaitoksia suljetaan kannattamattomina? Mistä saamme hintasignaalin, joka ohjaa energia-alan investoinnit kansantaloudellisesti kannattavimmalla tavalla?

Energia-alan pohtiessa edellä mainittuja kysymyksiä, energiayhtiöiden pitää löytää vastaus myös omistajiensa kysymykseen – Mistä tuottoa ja kasvua jatkossa?

Me UPM:llä olemme pohjustaneet vastaustamme jo vuosia. Vuonna 2008 yhtiössämme määriteltiin uusi liiketoimintamalli, jossa muun muassa entinen tukifunktio, energialiiketoiminta, määriteltiin omaksi liiketoiminta-alueekseen, jotta voisimme toimia markkinaehtoisesti ja ketterästi.

Muutos on viime vuosina ollut suuri. Olemme rakentaneet osaamistamme osakkuusyhtiöiden hallinnossa, vesivoiman tuotannonsuunnittelussa, sähkömarkkinan analysoinnissa sekä fyysisen ja johdannaismarkkinan kaupankäynnin osaamisessa. Kompetenssien rakentamisen tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä arvonluonti omistamallemme tuotannolle ja asiakkaillemme, kuten esimerkiksi UPM:n Suomen paperi- ja sellutehtaille. Perinteisiin energiayhtiöihin verrattuna vahvuutemme on sekä energiamarkkinoiden että suuren kuluttajan ja teollisuuden prosessien ymmärtäminen.

Kehitämme omaa ja osakkuusyhtiöidemme tuotantosalkkua jatkuvasti: oma tuotantokapasiteettimme on pääosin vähäpäästöistä, ja ylläpidämme sitä investoimalla harkiten. Parhaillaan rakentuu Olkiluotoon kolmosyksikkö, ja aiemmin tässä kuussa vietimme Harjavallan vesivoimalaitoksen uuden koneyksikön vihkiäisiä.

Perusta on siis kunnossa, mistä löydämme kasvua?

Haluamme olla edelläkävijä Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Olemme aktiivisesti mukana hankkeissa, joissa etsitään uusia tapoja hyödyntää ja yhdistää uutta teknologiaa ja markkinan kehittymistä. Osallistumme myös kasvavassa määrin keskusteluun siitä, miltä energiamarkkinan pitäisi meidän mielestämme tulevaisuudessa näyttää.

Olemme haastaja, ja meillä on repussamme kehityksen esteenä vähemmän vanhaa kulttuuria kuin kilpailijoilla. Pystymme myös tekemään päätöksiä kun niitä tarvitaan.

Osaavat ihmiset, tase ja voimalaitokset kunnossa, kyky tehdä päätöksiä, jatkuva bisnesmallin kehittäminen. Siinä vastauksemme energiamurroksen haasteisiin.

Anne Sarkilahti

Anne Särkilahti
Johtaja
UPM Energy

 


ENERGIA 2016 BLOGISSA

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland